Sosiaali- ja terveydenhuolto aiheuttaa noin puolet Salon vuosimenoista. Palvelujen tuotanto siirtyy vuoden 2019 alusta kunnilta valtion hoitamille maakunnallisille organisaatioille ja kuntien vuosibudjetit pienenevät tuntuvasti.
Kuntien vastuulle jäävälle sosiaali- ja terveydenhuollolle osoitetaan kuitenkin merkittäviä tehtäviä ja palvelujen kokonaisuutta hoidetaan kuntien ja maakuntien yhteistyönä.
Keskusteluissa tuntuu jäävän vähälle huomiolle se, että niin Salolla kuin muillakin kunnilla tulee olemaan aktiivinen rooli asukkaidensa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Ilman näitä kuntien toimenpiteitä ja joustavaa yhteistyötä uusien maakunnallisten organisaatioiden kanssa ei päästä kustannusten hillitsemiseen.
Maakuntien piikki ei tule automaattisesti olemaan auki uusille vanhainkodeille tai millekään sosiaali- ja terveyspalvelulle, vaikka nykymuotoinen palvelutarve lisääntyisikin.
Hallituksen tavoite on hillitä julkisten sosiaali- ja terveysmenojen kasvuvauhtia. Vain siten pystytään säilyttämään palvelut nykytasoisena.
Ennalta ehkäisevien toimenpiteiden tärkeydestä on puhuttu iät ja ajat. Saattaa olla, että niiden jääminen merkitykseensä nähden liian vähälle huomiolle kunnallisissa toimissa on johtunut huomion keskittymisestä oman, valtaosin lakisääteisen palvelutuotannon järjestämiseen. Ennalta ehkäisevistä toimista on voitu nipistää, viimesijaisille ja usein kalliiksi tuleville palveluille on pakko myöntää tarvittava rahoitus.
Ennakoivista ja samalla säästöjä tuovista toimista on Salossa hyviä esimerkkejä vanhusten kotona asumisen osuuden lisäämisestä ja lapsiperheiden auttamisesta. Kummassakin tapauksessa on vaadittu laajaa yhteistyötä niin kunnan sisällä kuin järjestöjen ja yksityisten toimijoiden kanssa.
Vanhusten on koettava kotona asuminen hyväksi vaihtoehdoksi, mikä vaatii kotihoitopalveluja, kuntoutusta, kuljetuspalveluja, sosiaalisia verkostoja, turvallisuutta, liikuntaa ja paljon muuta.
Entistä pidempään kotona asumisen seurauksena puolestaan on, että hoitoyksikköihin siirrytään aiempaa huonokuntoisempina, mikä edellyttää henkilökunnan lisäystarvetta. Vaikeuksiin joutuneiden lapsiperheiden arjessa auttaminen ja elämänhallinnan opastaminen on vaatinut niin ikään lisää henkilövoimavaroja ja yhteistyötä yli perinteisten toimialarajojen.
Ennakoivien toimenpiteiden tason nostamiseen tarvitaan useammille vuosille ajoittuvia toiminnan ja talouden suunnitelmia. Niiden rahoitus on suhteutettava arvioituun, joskin viiveellä näkyvään hyötyyn.
Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen vaatii suunnittelijoiltaan hyvää kokonaisnäkemystä ja mahdollisuuksia toimialarajat ylittävään asioiden käsittelyyn.
On perusteita sille, että päätöksenteko siirtyy kaavaillun mukaisesti nykyiseltä lautakuntatasolta suoraan kaupunginhallitukselle.
Heikki Liede
Kaupunginvaltuutettu (kok)
Sosiaali- ja terveyslautakunnan 2. vpj
