Saunanpata, savuntuoksu ja orteen pujotetut ruisleivät. 
Se on Perniön asemalla seisovan entisen rautatieläisten saunan menneisyyttä.
Nykyisyys on periaatteessa lähellä mutta silti niin kaukana: pata on vaihtunut pannuihin ja kattiloihin, savuntuoksu kahvin aromeihin ja ruisleivän sijaan tiistaina syötiin suklaakakkua.
Veronika Eriksson osti miehensä kanssa vanhan hirsitalon asemalta vuosikymmenen alkupuoliskolla. Samaan kauppaan kuului vielä vanhempi, todennäköisesti 1800-luvun lopulla rakennettu sauna.
Ensin korjattiin uuteen uskoon itse talo ja nyt uuden elämän on saanut saunarakennus. Pitopalveluyritystä kuusi vuotta pyörittänellä Erikssonilla on nyt entisen löylyhuoneen paikalla uutuuttaan kiiltelevä oma keittiö, toisessa päässä rakennusta taas avattiin sunnuntaina kahvila- puoti Opaliina.
– Se täällä varmaan näkyy, että tykkään kaikesta vanhasta, myhäilee Veronika Eriksson.
Väite on helppo uskoa: vanhat seinähirret ovat näkyvissä, samoin kahvilan kalusteista osa varmaan lähes samanikäisiä kuin talo.
Yhtenä ajatuksena on ollut ottaa puotiin myytäväksi paikallisia elintarvikkeita. Eriksson ottaa esimerkiksi perniöläisten Lassen Luomun salaatit ja yrtit, Pekka Grundströmin perunat ja Suvannon puutarhan tomaatit. Jauhoja tulee Mustion myllystä. Tarkoituksena on myös käyttää paikallisia raaka-aineita esimerkiksi kahvilan leivonnaisissa.
Opaliina on säännöllisesti auki juhannuksen seutuvilta lähtien.
Koko juttu painetussa lehdessä
