Tervepä terve. Toimituksen lounaiskulman viikkoloskat aurataan tässä seuraavaksi.
***
Yksi on poissa: Suosikki-lehden viimeinen numero ilmestyi vuoden lopulla. Syy on aikojen muuttuminen, paperilehti ei nuorille myy kuten ennen.
Ajat ovat tosiaan muuttuneet: savupirttien aikaan penkin päässä muistelemassa istui vanha isäntä. Nuortenlehden puheena ollen saa kolmikymppinenkin muistella kaukaista nuoruuttaan eli aikoja, jolloin Suosikkia luettiin.
No, ainakin Jyrki Hämäläisen tähtihaastatteluissa taisi olla joskus enemmän tyyliä ja tarinaa kuin tietopuolta. Tilanne taitaa olla jopa huonompi nykyään, kun netin julkkisjutuista on reilu pala palturia.
Sitä tämä sai miettimään, että millä nyt seinät tapetoidaan. Pari vuosikymmentä sitten olivat harvassa ne teini-ikäisen huoneet joissa ei olisi ainakin yhtä Suosikin julistetta ollut. Turbonumeroiden mukana tulleet jättijulisteet olivat arvotavaraa.
Loput kuvista tehtiin itse. Aikanaan Suosikissa julkaistiin paljonkin lukijoiden idoleistaan piirtämiä kuvia.
Mutta entä nyt, kun kuvia on maailma täynnä ja suosikkinsa pärstän saa kännykkään tuosta vaan. Piirretäänkö lempilaulajia tai näyttelijöitä enää itse, ainakaan kuvitteellisissa tilanteissa kuten joskus?
***
Jotkut kyllä piirtävät ja hyvin sittenkin.
Pukinkontista tupsahti Mauri Kunnaksen uutuus, Beatlesin alkuvuodet kertova Piitles- sarjakuvakirja.
Tarina on tuttu, mutta Kunnaksen tapa kertoa se on mainio. Tekijä käy selväksi jo kannen perusteella. Lahjakas piirtäjä tekee näköiset hahmot ja mukana on valtavasti yksityiskohtia ja nippelitietoa. Mikään ei siis ole muuttunut sitten Koiramäki-kirjojen. Hyvän elämäkerran tavoin kohdetta ei kaunistellakaan.
Sarjakuva taipuu näemmä moneen.
***
On paikallaan koota talkoot, jos tsunami vie talon mennessään. Talkoilla maata on jälleenrakennettu ja monet klapimotit tehty.
Uutuus ovat Kansallistalkoot. Joulunpyhinä pyöri telkkarissa mainospätkä, jossa joukko suomalaisia mäkimiehiä matkustaa harjoituksiin. Autosta loppuu polttoaine, norskit vinoilevat ja suksista on pula. Lopussa kerrotaan, että mäkihyppy ja yhdistetty ovat vakavassa paikassa eli rahaa ei ole mutta lähettää sitä saisi.
Todella hädänalaisille eli sairaille lapsille tai kodittomille kansan käden voikin toivoa olevan karttuisa vaikka senkin rahan pitäisi tulla muualta.
Se, että mäkihyppyyn ei riitä rahaa, ei ole kansakunnan tai kenenkään kohtalonkysymys.
Mutta että pyytää muilta rahaa oikein telkussa, että pääsee harrastamaan hyppäämistä edelleen?
Esitä tuon jälkeen tässä nyt enää huumoria.
***
Suolan ja verenpaineen yhteys se on kiistaton. Mitä enemmän maanteille levitetään suolaa, sen enemmän itse kullakin verenpaine kohoaa.
***
Heip.
aku.poutanen@pernionseudunlehti.fi