Salon kylillä ja toreilla puhutaan monenmoista uuden kaupungin synnyn tuomista muutoksista tavallisen tallaajan elämään. Ja useimmiten ne ovat pieniä asioita koko suuren Salon mittakaavassa. Mutta asianosaiselle erittäin tärkeä ja merkittävä juttu.
Minullekin on pikku juttu tullut eteen.
Vielä pari kaupunginjohtajaa sitten Salo-Uskelan (eikö ns kanta -Salosta voisikin alkaa käyttää nimeä Salo-Uskela) päiväkodeissa pestiin lounaan jälkeen hampaat oikein omalla henkilökohtaisella harjalla hoitajien valvovien silmien alla. Usein harjat saatiin vielä ilmaiseksi terveyskeskuksen hammashuollosta.
Mutta sitten joku valopää sai älynväläyksen, että öisin hammasharjat leikkivät hippaa tai muutoin kisailevat keskenään ja joutuvat kosketuksiin toistensa kanssa. Koskettelevat sillä seurauksella, että bakteerit hyppivät harjasta toiseen ja lapset saattavat saada pöpöjä toisiltaan.
Tällä neronleimauksella hygienian taso saatiin korjattua, kun luovuttiin hammasharjojen käytöstä ja ruvettiin imeskelemään lounaan jälkeen autuaaksi tekevää koivusokeripuristetta. Hygieniassa saatettiin mahdollisesti ehkä jotain voittaa, mutta lasten hampaiden kunto alkoi merkittävästi heiketä. Ja se näkyy hammashuollossa lasten hampaiden reikiintymisenä.
Nyt uudessa Salossa pohditaan vakavissaan, että luovutaan xylitolipastilleistakin niiden kalliin hinnan takia. Eli selkokielellä sanottuna Salolla ei ole varaa hankkia xylitolipuristeita tai hammasharjoja lastentarhojen lapsille. Mutta Salolla on varaa ja resursseja lasten reikiintyneitten hampaiden hoitoon. Vai onko?
Joku voisi laskea, paljonko lasten hampaiden hoito tulisi lastentarhoissa maksamaan tai paljonko hoitamattomuus tulee maksaman jonkun vuoden kuluttua. Ja tietävätköhän lasten vanhemmat tästäkään mitään? Usein vääjäämättä tuntuu, että vanhemmat ovat välttämätön paha, joiden mielipiteillä ei ole juurikaan merkitystä lapsiamme koskevassa päätöksenteossa.
Mutta kuten kirjoitin, niin pikkujuttu ja pikkurahasta kyse, kuten myös niin sanotut suunnittelupäivät päiväkodeissa.