Lähikoulut ja kyläkoulut on nostamalla nostettu yhdeksi vaalikeskustelujen aiheeksi myös Salossa. Media tuo asiaa mielellään esiin uutisoinnissaan, vaikka aiheessa ei juuri tällä hetkellä päätöksenteossa ole akuuttia toimintaa.
Keskustelua on aina hyvä käydä, mutta vastakkain asettelun ja kilpailuasetelmien luominen koulujen olemassaolosta ei palvele ketään. Aihetta ruokitaan luomalla mielikuvaa, että päättäjät eivät ole ajan tasalla tai heillä ei ole rohkeutta tehdä päätöksiä liittyen kouluverkkoon.
Todellisuudessa lapsien määrän jo pitkään tapahtunut aleneminen on hyvin tiedostettu. Lapsimäärän mukaisia sopeutustoimia on Salossa tehty tarpeen mukaan. Nykyisen Salon aikana (16 vuotta) on lakkautettu yhteensä kahdeksan (8) koulua. Jossain vaiheessa kouluverkkoselvityksen johdosta esitettiin vielä suurempaa karsintaa kouluverkkoon ympäri Saloa. Päättäjät eivät kuitenkaan katsoneet valtaosaa esityksistä tarkoituksenmukaisiksi. Tämä on osoittautunut hyväksi linjaukseksi. Esimerkiksi lakkautuslistalla ollut Pajulan lähikoulu on alueelleen edelleen merkittävä vetovoima. Listalla oli monta muuta edelleen tarpeellista ja hyvin toimivaa koulua.
Konsulttien tekemät selvitykset eivät saa olla yksinomaan päätöksenteon pohjana kouluverkosta päätettäessä, vaan kokonaisuuteen liittyy paljon muita tosiasioita ja muuttujia.
Mikä sitten on koulujen oikea määrä, koko ja sijainti – ja kenen mielestä? Näitä kysymyksiä pitäisi pystyä tarkastelemaan uudesta näkökulmasta. Tarkastelua pitää tehdä kaupungin ja asukkaiden kannalta ”kääntämällä nykyinen asettelu ylösalaisin”. Pitää tarkastella ja synnyttää mahdollisuuksia säilyttää opetus myös pienissä lähi- ja kyläkouluissa. Vastakkainasettelun ja väestöennusteisiin tuijottamisen sijaan on haettava yhteistä näkemystä ja taisteltava negatiivisten väestöennusteiden toteutumista vastaan.
Siemen tähän uuteen ajatteluun on kylvetty jo kuluneella valtuustokaudella. Poliittiset ryhmät ovat keskenään yksimielisesti pyytäneet viranhaltijoita valmistelemaan uusia malleja opetuksen jatkumiseksi pienissä kouluissa. Näin on myös ymmärretty, että kunnan taloutta ei paranneta tai pelasteta kouluja lakkauttamalla, vaan kehittämällä uusia toimintatapoja. Oppilasmäärien alarajojen määrittämisen ja niihin tuijottamisen sijaan on yhdistettävä kouluja hallinnollisesti, kehitettävä etäopetusta ja etsittävä myös kuntarajoja ylittäviä yhteistyömuotoja. Tämän kaltaisia asioita on nostettu pohdintaan myös opetushallituksessa (STT 17.3.2025).
Miksi sitten lähi- ja kyläkoulujen olemassaoloa pitäisi tukea? Salo on maantieteellisesti varsin laaja kaupunki, eli pinta-alaltaan yli neljä kertaa suurempi kuin Turku ja Helsinki yhteenlaskettuna! Lisäksi kuntaliitoksen perintönä Salossa on suuri määrä kyliä ja taajamia. Kaupunki haluaa strategiansa mukaisesti pitää koko Salon elävänä ja asutettuna. Kouluilla on tässä yhtälössä suuri rooli monellakin tapaa.
Monipuolinen ikärakenne, toimiva kaavoitus ja hyvät liikenneyhteydet turvaavat osaltaan kylien elinvoiman, mutta kuntapalvelut ja perustason terveyspalveluiden saavutettavuus tekevät elinvoimasta kestävän. Tehdään Salosta edelläkävijä ja esimerkki pienten koulujen kehittäjänä!
Juhani Nummentalo (kok)
Salon kaupunginhallituksen
1. varapuheenjohtaja
