Perniön kirkonkylällä on uusi monikäyttöinen rakennus, jonka sisältä löytyvät tilat myös koululle. Tämä kouluosa on opetustiloiltaan nykyiselle oppilasmäärälle liian pieni. Monessa koulun opetustilassa on tilaa parhaillaan alle kaksi neliömetriä oppilasta kohden. Myöskään hulppeaksi kiitellylle keskustorille ei juhlasalina käsittääksemme mahdu koko koulu kerralla, saati sitten koululaisten läheiset.
Käytävätilat ovat niin ahtaat, että oppilaat pitää laskea ulos porrastamalla. Monen ensimmäinen mielikuva koulusta on se, kun kellon soidessa lapset kirmaavat iloisina ulos leikkeihin. On surullista, että Perniön Kirkonkylän uudessa koulussa näin ei tilojen ahtauden vuoksi voi tapahtua.
Tiloista on puutetta, henkilökunnasta myös. Opiskelu nykyisen opetussuunnitelman ja inkluusion kanssa, ilman asianmukaisia tiloja ja henkilöstöresursseja, on tehty kaikille hyvin hankalaksi.
Viime lehden virkamiesvastineessa ei valitettavasti pitänyt monikaan asia paikkaansa. Virkamiehen suulla on myös jälkeenpäin myönnetty, että tiedonkulussa on suuria haasteita. Johtava virkamies oli nopealla aikataululla tiistaina koululla läsnä ja pystyi heti tekemään tilannetta auttavia päätöksiä. Hän toi esille, että ratkaisuihin tarvitaan myös poliittisia päätöksiä ja kehotti huoltajia olemaan yhteydessä poliittisiin toimijoihin, kuten opetuslautakuntaan.
Seuraavan ison ongelman muodostaakin kuntapäätännän voimakas keskittyminen. Opetuslautakunnan 13 edustajasta 12 vaikuttaa kuntamme luoteisosassa. Perniön osalta ongelma on koko kuntaliitoksen ajan ollut se, ettei päätöksenteko välttämättä perustu tosiasialliseen tietoon.
Nyt meitä muistutetaan usein kalliista koulusta, jonka tulisi olla tilava, koska se on suunniteltaessa mennyt jostain laskurista läpi. Todellisuus selviää arjessa. Koulun oppilaskohtainen hinta on itseasiassa suhteessa muihin viime vuosien kouluhankkeisiin todella halpa, etenkin kun huomioi, että rakennus palvelee monena muunakin toimintona, kuin vain pelkkänä kouluna.
Perniön oppilaiden vanhemmilla on huoli, ja se huoli on jatkunut jo vuosia. Huolen kuuluu olla yhteinen. Lapsista ja nuorista sekä tulevaisuudestamme on tunnettava ja kannettava vastuuta yhdessä.
Heti kuntaliitoksen jälkeen lakkautettujen Nurkkilan ja Mussaaren koulujen suuri oppilasmäärä yhdistettynä vanhan koulun sisäilmaongelmiin ajoi lapsemme vuosiksi epäedulliseen oppimisympäristöön ja lopulta parakkeihin. Tätäkö ollaan nyt tekemässä toistamiseen? Kuka on vastuussa oppimisympäristön vaikutuksista lasten oppimistuloksiin ja hyvinvointiin? Miten ongelma on voinut jatkua joidenkin oppilaiden kohdalla koko heidän oppivelvollisuutensa ajan, eikä loppua näy?
Perniön Kirkonkylän koulun kuudesluokkalaisten vanhempien puolesta
Iiro Pouke
Jari Heikkinen
Johanna Holmberg
Kaisa Pouke
Katihanna Heikkinen
Tanja Packalén
