Salon kaupunki on käyttänyt palveluseteleitä tilapäiseen kotihoitoon ja niiden yli 75-vuotiaiden siivouspalveluihin, jotka eivät tarvitse muutoin säännöllistä kotihoitoa. Palveluseteli on edellyttänyt kaupungin kotihoidon kotikäyntiä ja palvelutarvearviointia. Palvelusetelin on voinut myös saada omaishoitajan lakisääteiseen vapaaseen. Palvelusetelin arvo on tällä hetkellä ollut 20 e tunnilta.
Pikainen katsaus kaupungin palvelutuottajarekisterin hintoihin tilapäisessä kotihoidossa osoittaa kuitenkin, että mitä kauemmaksi Salon keskustasta palvelut tulevat (esim. Perniö-Särkisalo tai Kuusikko- alue) sitä kalliimmaksi palvelujen tuottajien hinnat luonnollisesti kohoavat ja myöskin asiakkaan aito valinnanmahdollisuus pienentyy, koska palveluntuottajia on vähemmän tarjolla. Arkihinnat vaihtelevat arkisin päivällä Salon keskustan halvimmasta 28 eurosta tunnilta Perniö -Särkisalon sekä Kuusikon kalleimpaan 50 euroon tunnilta. Sunnuntaisin alkaen 40 e tunti kalleimpaan 87 e tunnilta. Yrittäjä luonnollisesti tavoittelee toiminnallaan voittoa eikä hinta voi olla yrittäjälle kannattamaton, kun otetaan huomioon pitkät välimatkat ja niihin kuluva aika ja kulut.
Tämänhetkinen palvelusetelin arvo ei siis riitä kattamaan asiakkaalle edes Salon keskustan alueella hänen hankkimansa palvelun hintaa arkisin päivällä, puhumattakaan esim. Perniö-Särkisalo- alueen illoista ja viikonlopuista.
Oma mielipiteeni on, että palvelusetelin laajentaminen säännölliseen kotihoitoon asettaisi palvelun tarvitsijan eriarvoiseen asemaan riippuen hänen asuinpaikasta, tuloista ja varallisuudesta. Palvelun hankkiminen jäisi asiakkaan itsensä tehtäväksi, joka ei kaikille olisi helppoa. Hintojen vertailu ja palvelun laadun ja laskutuksen seuranta voisi myös olla ongelmallista. Myöskään palvelun jatkumisesta ei ole taetta kuten kunnan järjestämällä palvelulla. Palvelusetelillä ei pienituloisella eläkeläisellä olisi varaa hankkia hoitoa yksityiseltä, koska hoito on erittäin kallista ja omaksi osuudeksi jäävä maksu on liian suuri. Suurituloisella on jo nyt mahdollisuus saada ostamastaan palvelusta verotuksessa kotitalousvähennystä. Pienituloisimmat eläkeläiset eivät hyödy veroedusta.
Mikä olisi säännölliseen kotihoitoon annettavan palvelusetelin arvo ja mitä se vaikuttaisi Salon kaupungin talouteen? Näyttää siltä, että palvelujen yksityistäminen ilman hintalappua on kokoomuksen päätavoite, siirrettiinhän kaupungin toimintoja taannoin kokoomuksen myötävaikutuksella Taitoa Oy:lle ilman tietoa palvelun hinnasta jatkossa.
Odotan mielenkiinnolla mihin kokoomus seuraavaksi esittää palvelusetelin laajentamista. Seuraavaksiko palvelusetelit Salon päivähoitoon ja kouluun? Haluan uskoa, että me haluamme säilyttää tämän kaupungin taloudellisista vaikeuksistamme huolimatta sellaisena, että kaikilla on edelleen yhtäläiset oikeudet saada palveluja ja kaikkien lasten on mahdollisuus opiskella omien lahjojensa mukaan. Päätetyt päivähoidon ja koulujen lomautukset eivät mielestäni ole tukeneet tätä tavoitetta ja meidän tulee vakavasti harkita, miten voisimme jatkossa taata sekä työntekijöille että lapsille työrauhan.
Anita Sjöholm-Nikkanen (sd.)
Kiskola voi olla yhteiselon edelläkävijä
Perniönseudun Lehti kirjoitti tapansa mukaan ansiokkaasti Salon ensi vuoden budjetista. Artikkeli käsitteli myös Kiskon kirjastoa ja nuorisotilaa mutta tavalla, josta voi saada väärän käsityksen.
Kiskon Kiskolan, kirjaston ja nuorisotilan, tilaratkaisun suunnittelu etenee edelleen tilan jakamisen ajatuksella. Kirjastotoimen johtajan mukaan talousarvioesitykseen oli ajautunut osittain vanha valmisteluteksti, joka ei enää ole yhtäpitävä todellisuuden kanssa. Sinänsä on hienoa, että lehti huomasi asian ja otti sen esille.
Kun yhtä tilaa käyttävät useat toimijat limittäin ja peräkkäin, säästetään yhdelle toimialalle tulevissa kiinteistökuluissa. Lisäksi voidaan vähentää sijaistarvetta ja jopa koulun iltapäivätoimintaan tarvittavaa lisähenkilökuntaa, kun iltapäivätoiminta siirtyy Kiskolaan, jossa on iltapäivisin se ryhmän vaatima toinen lakisääteinen aikuinen.
Kiskola voi jatkossa toimia pilottina, jossa kokeillaan eri toimijoiden yhteiseloa asukkaiden parhaaksi.
Kun kaupungin ja seurakunnan nuorisotoimen sekä kirjaston lisäksi tilaa voivat käyttää ja pitää avoinna soveltuvilta osin myös yhdistysten edustajat, on saatu aikaan kuntalaisten olohuone, joka samalla on nykyistä edullisempi ratkaisu myös taloudellisesti.
Kiskola on palvellut juhlatilana vuosikymmenten ajan.
On sääli, ettei entinen voi enää jatkua, mutta suurempi sääli on, jos nuorisotilasta joudutaan kokonaan luopumaan, kun tilasta koituvat kustannukset nuorisotoimelle ovat suuret vaikka kaupungin nuorisotoimi on paikalla vain kerran viikossa.
Uusi tilanne voi silti myös olla oivallinen mahdollisuus uusien toimintatapojen löytämiseen ja kokeiluun.
Vain niillä saavutetaan pidemmän päälle nykyistä edullisempia palveluita.
Jaana Shelby
kaupunginvaltuutettu (KD)
Aijala, Salo
Paikallinen lukio huolehtii opiskelijoistaan
Syksyn kääntyessä lopuilleen alkaa monessa perheessä pohdinta nuorten kouluvalinnoista peruskoulun jälkeen. Osa suunnistaa ammatillisiin opintoihin, osa lukioon.
Suomen tiheä lukioverkko tarjoaa lähes kaikille peruskoulunsa päättäville nuorille mahdollisuuden jatkaa opintojaan kotoa käsin aina korkeakoulujen kynnykselle saakka.
Suomen Lähilukioyhdistykseen kuuluvat käytännössä kaikki alle 120 opiskelijan lukiot. Yhdistyksessä on tällä hetkellä 144 jäsenlukiota, kirjaimellisesti Hangosta Utsjoelle ja Vaasasta Ilomantsiin.
Tämä on yli 35 % maan päivälukioiden kokonaismäärästä.
Pienet lukiot huolehtivat opiskelijoistaan hyvin. Opettajat tuntevat usein jopa niidenkin opiskelijoiden nimet, joita eivät itse opeta. Luokkayhteisö on tiivis ja turvallinen. Opiskelu tuottaa myös tuloksia. Yli 98 % opiskelijoista saa päättötodistuksen kolmessa vuodessa.
Nopeasta opiskelustaan huolimatta opiskelijat suorittavat pienissä lukioissa huomattavasti
enemmän kursseja kuin suurissa. Kun päättötodistuksista laskettuna pienimpään kurssikategoriaan (75-79 kurssia) tyytyy valtakunnallisesti noin 75 % opiskelijoista, pienissä lukioissa tämän kategorian osuus on vain 61 %. Vastaavasti suurempia kurssimääriä valitaan pienissä lukioissa enemmän. Pienten lukioiden opiskelijoista lähes 5 % suorittaa yli 90 kurssia.
Huolenpito ei kohdistu vain lukioaikaan, vaan heijastuu myös myöhempiin opintoihin.
Helsingin Sanomat julkaisi keväällä 2010 yhteenvedon ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin hakeutuneista ylioppilaista. Tässä tilastossa 63 % Suomen Lähilukioyhdistyksen jäsenlukioista sijoittui jakauman keskimmäisen arvon eli mediaanin paremmalle puolelle.
Huolehtiminen näkyy myös keskeyttäneiden vähäisessä määrässä. Keväällä 2011 tehdyn tutkimuksen mukaan pienissä lukioissa keskeytti lukuvuonna 2010-11 kokonaan lukiokoulutuksen vain 2,0 % opiskelijoista (koko maan kaikkien lukioiden keskiarvo 4,5 %, Tilastokeskus vuodelta 2008).
Kokonaan koulujärjestelmäkoulutuksen keskeytti pienissä lukioissa 0,7 % (valtakunnallinen arvo 2,2 %). Keskeyttämisprosenttien alhaisuus on sitäkin arvokkaampaa, kun moni pieni lukio on paikkakuntansa ainoa toisen asteen oppilaitos eikä yleensä voi asettaa pääsyrajoja lukioon pyrkiville.
Itsenäinen työ ja rauhallinen oppilasaines houkuttelevat opettajia. Kevään 2011 tutkimuksessa ei edes Lapin läänissä koettu pätevien opettajien saamista ongelmaksi. Ylioppilastutkinnon edellyttämä kurssivalikoima on kautta maan pienissä ja suurissa lukioissa sama.
Pienten kuntien ja pienten lukioiden talous on herättänyt huolta. On totta, että kuntien yhdistymisissä tai lukiokoulutuksen hallinnollisen yhdistämisen yhteydessä syntyvälle lukiokoulutuksen järjestäjälle 1.1.2013 alkaen siirrettävien pienten lukioiden yksikköhintojen korotuksen säilyminen päättyy (mikäli lukiokoulutuksen järjestäjän yhteenlaskettu lukio-opiskelijamäärä on 200 tai enemmän).
Tästä huolimatta pienten lukiokoulutuksen ylläpitäjien valtionosuuden korotusperusteet säilyvät ennallaan myös tämän vuoden jälkeen. Opetusministeri Jukka Gustafsson totesi lokakuussa Helsingissä, että hän ei aio jäädä historiaan opetusministerinä, joka ajaa 16-18-vuotiaat nuoret asuntoloihin.
Suomen Lähilukioyhdistyksen jäsenlukiot ovat vuosien kuluessa saaneet valtiovallalta merkittävää tukea uuden teknologian käytön edistämiseen. Esimerkiksi videoneuvottelulaitteita on 89
%:ssa pieniä lukioita. Koulutuksen alueellisen tasa-arvon turvaajana pienten lukioiden verkosta on tullut alan valtakunnallinen edelläkävijä.
Oman lähilukion valinta on turvallinen vaihtoehto.
Jukka O. Mattila
puheenjohtaja
Suomen Lähilukioyhdistys
