–Jos kunnassa järjestetään vanhusten pitkäaikaispalveluita siten, että vanhukset joutuvat muuttamaan hoitopaikasta toiseen, vanhuksille ja heidän omaisilleen on kerrottava riittävän ajoissa muutoksesta ja vanhusten ja omaisten mielipiteet on otettava huomioon, sanoo Sirkka-Liisa Kivelä Särkisalokodin lakkauttamispäätöksestä antamassaan lausunnossa.
Kivelän lausunto on osana materiaalia, jota särkisalolaiset ovat keränneet Särkisalokodin lakkauttamispäätöksestä tehtävää valitusta varten.
Kivelä on suomalaisen vanhuskeskustelun voimahahmoja. Hän on muun muassa geriatrian erikoislääkäri ja geriatrisen lääkehoidon dosentti Helsingin yliopistossa.
Hoitopaikkaa vaihtamaan joutuvat vanhukset tarvitsevat tukea, sanoo Kivelä.
–Heille on annettava aikaa valmistautua tämän mittavan stressin kokemiseen.
Pidempään laitoshoidossa olleet vanhukset ovat Kivelän mukaan hauraimpia.
–Kansainväliset ja suomalaiset tutkimukset ovat osoittaneet muutoksen, erityisesti asunnon muuton, kielteiset vaikutukset tällaisten palveluiden piirissä olevien vanhusten toimintakykyyn.
–Muutoksen aiheuttamaa vanhuksen käyttäytymisen muuttumista usein virheellisesti pidetään psyykkisenä häiriönä, ja vanhusta epäasianmukaisesti ryhdytään ”hoitamaan” psyykenlääkkeillä. Se herkästi johtaa vanhan ihmisen masennukseen, muistin heikkenemiseen, sekavuuteen ja kaatumisiin.
Muutoksen vaivaamia vanhuiksia on hoidettu lääkkeillä, tietää Sirkka-Liisa Kivelä.
Kivelä muistuttaa lausunnossaan lisäksi avoimuudesta.
–Palveluiden laatujen ja hintojen tulee olla läpinäkyviä, koska kuntalaiset maksavat ne veroeuroillaan. Tämä merkitsee sitä, että hoitopaikkojen laadut ja hinnat ja muutoksen syyt on annettava kuntalaisille avoimesti ja rehellisesti tiedoksi.
