Vierailin viime viikolla Väestöliitossa. Siellä tehdään perustavanlaatuista tutkimusta suomalaisen yhteiskunnan tilasta. Tuloksilla halutaan vaikuttaa tulevaisuuteen rakentavasti, ennaltaehkäisevästi ja vaikuttavasti. Haluan omalta osaltani muistuttaa myös keskeisistä asioista. Päättäjien on puuttuttava olennaisiin, todella vaikuttaviin asioihin valtakunnassamme ja niinikään omassa kaupungissamme Salossa.
Lastensuojelun arki puhututtaa, perhesurmat, kouluampumiset, syrjäytyminen ja nuorten kaltoinkohtelu pysyvät otsikoissa Suomessamme. Mutta mitä tehdään? Tulipalojen sammuttaminen ei auta.
Yhteiskunnan on kirkastettava tahtotila ehkäisevien palveluiden ja ihmisten arkea tukevan lainsäädännön osalta. Meidän on ihmisinä pidettävä toisistamme parempaa huolta.
Köyhällä 70-luvun Suomella oli varaa tavoittaa ihmisten arki ja todelliset tarpeet. Vuosien saatossa yhteiskunnallisesti on heikennetty perheiden arjen toimivuutta päätöksin. Kunnallinen kotipalvelu perheiden tukena on purettu. 10-vuotiaat lapset sairastavat kotona kun vanhemmat kiirehtivät töihin. Tilapäinen hoitovapaa koskee alle 10-vuotiaita lapsia.
Vuonna 1987 syntyneiden ikäluokasta peruskoulun jälkeinen tutkinto puuttuu 21 vuoden ikään mennessä 16 prosentilta, 23 prosenttia oli turvautunut toimeentulotukeen, 26 prosentilla oli merkintöjä tuomioista ja pienemmistä rikkeistä ja 20 prosenttia oli saanut psykiatrista erikoissairaanhoitoa tai lääkitystä mielenterveysongelmiin.
Ei riitä, että juhlapuheissa ollaan huolestuneita tulevaisuuden työntekijöistä ja veronmaksajista.Meillä ei ole varaa jättää heitteille yhä kasvavaa osuutta ikäluokasta.
Yhteiskuntamme palvelut eivät kohdennu oikea-aikaisesti. Ihan arjessa toimivat palvelut neuvolana, päivähoitona, kouluna, oppilashuoltona, nuorten harrastuksina. Ja näistä nyt leikataan. Lasku lankeaa aikanaan.
Kylmä yhteiskunta tuijottaa hintalappua. Ummistaa silmänsä todellisuudelta. On aika miettiä vaikutuksia ja kerrannaisvaikutuksia. Siihen kannattaa käyttää paukkuja.
Palvelujen tulee tukea arkea ja meidän ihmisten tulee tukea toisiamme.
Nuoremme tarvitsevat koulutyön rinnalle perheen ja harrastuksen, joka voi toimia tasapainottavana tekijänä.Tarjota turvallisen sosiaalisen yhteisön ja ehkäistä yksinäisyyttä ja itsetunto-ongelmia jo ennalta.
Väestöliiton nettisivuilla kannattaa käydä tutkimassa jo tehtyä työtä.
Elina Suonio-Peltosalo
(kok)
Ydinkeskusta vastaan taajama
Viime päivinä on kohistu teknisen lautakunnan kiertoliittymähankkeesta. Kustannuksiksi arvioidaan 700 000 euroa. Tarkoituksena on parantaa alueen liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta sekä ohjata Venemestarinkadun läpikulkuliikenne pois alueelta. Samassa artikkelissa kerrotaan kaupungin aikovan leikata siivun yksityisteiden avustuksista.
Ydinkeskustan kehittäminen näyttää olevan ykkösasia. Kuntaliitoksen jälkeen taajamassa asuvasta näyttää siltä, että Salo tarkoittaa ydinkeskustaa, joka on torilta neljä korttelia joka ilmansuuntaan. Tämä on alue, joka toimii kaupungin käyntikorttina ja johon on saatava uutta, parasta ja komeaa.
Samaan aikaan taajamista vähennetään palveluita. Kirjastot ja terveysasemat supistavat aukioloaikojaan, Kela keskittää palvelunsa ydinkeskustaan. Rahaa ei riitä Perniön itäisen kaupunginosan koulukuljetusten järjestämiseen, uimarantojen sulkemista harkitaan, yksityisteiden avustuksia pienennetään, laitoskeittiöitä suljetaan ja ruoka kuljetetaan pitkienkin matkojen päästä kohteeseensa.
Jokainen päättäjä varmasti ajaa ainakin alitajunnassaan omia etujaan. Se, mikä on itseä lähellä, halutaan säilyttää. Se, mitä ei ole, halutaan saada. Säästöjä voidaan tehdä niiltä, jotka eivät käytä ydinkeskustan palveluita päivittäin.
Päättäjän tulee tehdä päätökset tasapuolisesti. Myös taajamassa asuu kaupunkilaisia, joiden pitäisi olla tasa-arvoisessa asemassa ydinkeskustassa asuviin nähden. Selitykseksi ei riitä se, että jokainen valitsee itse asuinpaikkansa ja asumalla haja-asutusalueella tai taajamassa, on velvollinen tyytymään siihen mitä saa.
Tulevaan valtuustoon on saatava ihmisiä, jotka ymmärtävät tasapuolisuuden ja muistavat taajamien asukkaat. Tarkoitus ei ole, että kaikki Salon noin 55 000 asukasta muuttavat ydinkeskustaan. Osa meistä haluaa rauhaa ja tilaa ympärilleen, puhumattakaan luonnosta.
Sinikka Makkonen
kunnallisvaaliehdokas
Salon seudun
Perussuomalaiset ry
Syrjäkylän palveluja taas alas
Perniönseudun Lehdessä uutisoitiin viime viikolla, että liikuntahallin aukioloaikoja aiotaan supistaa.
Supistaminen kohdistuu, yllätys yllätys, syrjäperälle Perniöön. Tämä ei sinänsä ole ihme. Näinhän kuntaliitoksen jälkeen on jatkuvasti toimittu.
Käyn itse salilla neljänä aamuna viikossa. Myös iltapäivisin voin itse sinne mennä, joten uudistus ei minua henkilökohtaisesti kauheasti haittaa. Aamulla paikalla on usein eläkeläisiä. Näistä monet jättävät käyntinsä kokonaan, jos aamuaukioloa vähennetään.
Muutaman tonnin säästö siis käytännössä menee tulevaisuudessa näiden ihmisten hoitamiseen, kun heille ei ole annettu mahdollisuutta huolehtia itse hyvinvoinnistaan.
Kaupungille kaikkein edullisinta esimerkiksi juuri kotona asuvien ikäihmisten hoitamista olisi juuri se, että heille tarjottaisiin mahdollisimman kattavia ja ilmaisia liikuntapalveluja.
Tällaisia palveluja pitäisi olla myös Perniössä.
Johannes Alaranta
kuntourheilija
Perniö
