Skip to main content

Oy Via Auratus Ab

Liikenneministeri Anne Bernerin (kesk.) aloitteesta valtionhallinto alkaa tutkia Suomen kulkuväylien yhtiöittämistä. Tämä merkitsisi uuden valtion yhtiön perustamista ja nimiehdotuskin on sille jo valmiina: Oy Via AuratusAb.
Eri asia on, kenelle se loppujen lopuksi tulee olemaan kultainen sampo. Maksumiehinä ovat taas tienkäyttäjät = veronmaksajat, jotka joutuvat tienkäyttämaksuilla maksamaan jo toiseen kertaan maassa olevat kulkuväylät (maantiet, rautatiet, moottoritiet jne). Nehän on jo kertaalleen maksettu verovaroilla!
Käytännössä valtio myisi liikenneväylät tälle uudelle yhtiölle, joka joutuisi ottamaan useiden miljardien velat kauppahinnan maksamiseksi. Tienkäyttömaksuista leijonanosa menisi lyhennysten ja korkojen maksuun ja varsinaisiin tieinvestointeihin, ylläpitoon ja parannuksiin riittäisi ehkä hiukkasen. Samalla on huomioitava, että liikenteen seurantajärjestelmän rakentaminen rahastusta varten on myös melkoinen investointi: yhtiön pitää saada esim. jokaisesta autosta tiedot kuinka paljon sillä on ajettu, jotta voidaan laskuttaa ajetut kilometrit. Laskutusta voi mutkistaa vielä se, jos on paljon erihintaisia tienpätkiä.
Yhtiön johtoon on varmasti kovasti tunkua, kun muistelee valtionyhtiöiden palkitsemisjärjestelmää: sieltä löytyy Fortumin Liliukset ja muut optiomestarit. Ei siinä kummoista liikemiestaitoa tarvita, kun osaa määrätä tienkäyttömaksut sen verran suuriksi että yhtiö tuottaa riittävän voiton optioiden maksuun. Kun yhtiö saadaan käyttömaksuilla hyvään ja tuottavaan kuntoon, niin se voidaan myydä sitten ulkomaisille sijoittajille Carunan tapaan kovalla hinnalla ja senaikainen hallitus voi taas röyhistellä tienanneensa miljardeja.
Tässä maassa löytyy tietysti monenlaista tienpätkää: on vilkkaasti liikennöityjä valtaväyliä, syrjäisiä maanteitä joissa muutamia kulkijoita päivittäin ja kaikkea siltä väliltä. On melko varmaa, ettei uusi yhtiö tule pitämään rasitteinaan sellaisia teitä, jotka eivät ole tuottavia. Näiden ”syrjäväylien” annetaan rapautua entisestään ja niiden liikennöintiä voidaan rajoittaa esim. uusilla liikennemerkeillä: ajo sallittu vain traktorilla, maastoajoneuvolla tai talvisaikaan moottorikelkalla, kun aurausta ei järjestetä. Toinen vaihtoehto on, että yhtiö luopuu näistä teistä tykkänään ja ne muutetaan yksityisteiksi. Silloin teitä tarvitsevat muodostavat tienhoitokuntia ja päättävät itse teiden kunnossapidosta rahoituksineen. Eli tuottamatonta bisnestä yksityistetään.
Jos nämä Bernerin suunnitelmat toteutuvat, niin saas nähdä miten kylän raittia kuljetaan ja millä hinnalla!

Saurun faari

 

Jaa artikkeli: