Ovatko pankkikonttorit pian katoavaa kansanperinnettä

Finanssivalvonnan tuoreessa selvityksessä peruspankkipalveluita koskien todetaan, että sähköiseen asiointiin tottumattomien erityisryhmien sekä iäkkäiden ihmisten pankkiasiointi on vaarassa jäädä aiempaa heikommin saavutettavaksi ja keskimääräistä kalliimmaksi.

Konttoriverkoston harveneminen on jatkunut kuluvana vuonna, ja henkilöasiakkaita palvelevia pankkikonttoreita oli tämän vuoden tarkasteluajankohtana 769. Määrä oli 1552 kpl vuonna 2009. Reilussa kymmenessä vuodessa on konttoreiden määrä siis yli puolittunut! Myös käteispalveluita kokoaikaisesti tarjoavien konttorien määrä on supistunut reippaasti. Enää vain 28 % konttoreista palvelee asiakkaita kokoaikaisesti ja tarjoaa myös käteispalveluja koko aukiolonsa ajan. Joka viides konttori ei tarjoa käteispalveluita lainkaan.

Kassapalveluiden tarve liittyy käteisen saantiin. Asiakkailla pitää olla oikeus omiin rahoihinsa sekä muihin peruspankkipalveluihin kohtuullisin kustannuksin. Automaatit, maksupalvelukuoret ja käteispalvelut kauppojen tai kioskien kassoilta paikkaavat konttorikatoa, mutta eivät todellakaan ratkaise koko ongelmaa.
Selvitystensä perusteella Finanssivalvonta on pitänyt tärkeänä, että pankit kiinnittävät huomiota yksittäisten peruspankkipalveluiden hintojen kohtuullisuuteen sekä käteispalveluiden saatavuuden varmistamiseen, jotta ne säilyvät myös niissä asiakasryhmissä, jotka eivät käytä digitaalisia palveluita tai maksukorttia. Myös Suomen Pankissa kassapalveluiden tilannetta on vuosien saatossa seurattu huolestuneena.

EKL keräsi Kuluttajaliiton kanssa Kohtuuhintaiset peruspankkipalvelut kuuluvat kaikille -adressiin 24 529 allekirjoittajaa ja luovutti adressin eduskuntaryhmille maaliskuussa 2012. Saimme eduskunnasta paljon ymmärrystä ja lupauksiakin, että asialle on tehtävä jotain. Voimme todeta, että annetuilla lupauksilla ei ole ollut katetta.
Nyt on lopultakin aika ottaa asia vakavasti. Jokaisessa kunnassa tulisi olla vähintään yksi, vaikkapa pankkien yhdessä rahoittama palvelupiste, jossa ihminen voisi suorittaa raha-asiansa. Palvelu voisi toimia esimerkiksi kunnan yhteispalvelupisteen yhteydessä. Kunnatkaan eivät saa pestä käsiään ikääntyneiden kuntalaisten välttämättömien palvelujen tarjoamisesta ja tässä ne voisivat tehdä yhteistyötä pankkien kanssa.

Mikä on yhteiskuntamme tahtotila tässä asiassa? Viime kädessä pallo on eduskunnalla ja asia sen ratkaistavissa. Muutosvauhti on niin suurta, että asian takia on perustettava vaikkapa parlamentaarinen komitea pohtimaan peruspankkipalvelujen tasapuolisen saatavuuden takaamista koko väestöllemme. Se pitäisi toteuttaa ennen kuin viimeinenkin pankkikonttori maastamme katoaa.

EKL Varsinais-Suomen piiri ry
Puheenjohtaja Veikko Ruohonen

Jaa artikkeli: