Perniössä on juhlittu tällä viikolla ja jo aiemmin syksyllä nuorisotila Narikan 20-vuotista taivalta.
Osoite on ollut sama koko ajan ja videopelit ja biljardipöydät odottavat käyttäjiään yhtä lailla nyt kuin alkuvuosinakin. Arki-iltapäivisinkin eteisen kenkämeri kertoo siitä, että suosio on edelleen vankka.
Ajankulusta kertoo jotain ensimmäisten nuorten kasvu. Vuonna 1997 Narikassa parveilleet yläkouluikäiset ovat tänään pitkälti yli kolmekymppisiä, monet jo perheellisiä ihmisiä, oman suuntansa ja paikkansa maailmassa löytäneitä.
Joku osuus suuntansa ja paikkansa löytämiseen voi olla nuorisotilallakin, eikä kehu koske vain Perniötä. Nuokkareita on käytännössä joka paikkakunnalla ja ne tarjoavat taatusti nuorille tarpeellisen tavan viettää aikaa; yhdessä, vapaasti, silti niin että aikuinen on kulman takana eikä vapaus tarkoita silkkaa rajattomuutta. Kun ohjelmassa on yhteistä tekemistä, nuokkarilla opitaankin jotain.
Erityisen tärkeäksi nuorisotila voi nousta silloin, jos kaveriporukasta kenenkään kotiin ei oikein mahdu, sovi muuten tai matka on pitkä.
Nuokkari on siinä mielessä tasa-arvoinen paikka, että saman katon alle mahtuvat eri kylien nuoret ja myös varsin eri-ikäiset ihmiset.
Perniössä siinä kuin monesti muuallakin on nuorisotilojen pyörittämisessä iso osuus vapaaehtoisilla, vaikka pohjan luo kaupunki. Kyseessä voi olla esimerkiksi yhdistysten varainkeruu, mutta tavoite yhtä kaikki on selvä; pitää auki tilaa, jossa on mahdollisuus monenlaiseen tekemiseen, turvatusti ja nuorten näköisesti.
Tämän työn tärkeyttä ei voi liikaa korostaa – eikä sitä, että toimiva nuorisotila on käyttäjilleen mahdottoman tärkeä.
