Skip to main content

Annoin jalkani hyväntekeväisyyteen

Perniö oli Heikki Tanskasen toiseksi viimeinen etappi ennen 1437 kilometrin urakan päätöstä.–Kahdeksas heinäkuuta lähdin Nuorgamista, huomenna olen Hangossa, selvitti Heikki Tanskanen perjantai-iltana Perniössä.
Joku muukin on varmaan matkannut Nuorgamista Hankoon, mutta ei juosten niin kuin Tanskanen. Lauantaille jäi enää kuusikymmentä kilometriä 1437 kilometrin urakasta.
Tanskasen jutellessa ABC:n pihalla kiertoliittymään ilmestyy kaksi nuorta naista liftaamaan. Liftaaminen kuului juoksijankin alkuperäiseen suunnitelmaan.
–Minun piti alun perin ajaa auto päivämatkan päähän, liftata takaisin lähtöpaikkaan ja juosta sama matka autolle.
Peukalokyytiä ei juuri saanut ja Tanskanen  sai  apua  vaimolta ja tuttavilta.  
Välillä hän ajoi auton päivämatkan verran eteenpäin, juoksi  tulosuuntaan puoleenväliin ja takaisin. Mies on tarkka, että joka kilometri tulee juostua.
–Apujoukot ovat todella tärkeät.
Tanskanen juoksi ensimmäisen maratoninsa 2005 kuntoilukaverinsa Jukka  Aittokallion yllyttämänä. Nyt juostuja maratoneja on takana kolmekymmentä.
Tiukassa kunnossa oleva juoksija kyselee etukäteen Tammisaaren ruokapaikoista. Toisin kuin luulisi Tanskanen syö mitä vaan ja reuilusti.
–Eilen söin Somerolla broileria ja aurajuustoperunoina, pitsaa menee ja paljon Pepsiä.
Samaan syssyyn hän kertoo pienen yksityiskohdan juoksemisesta. Tien kaltevuuden takia reunaa täyttyy vaihtaa vähän väliä, että jalat kipeytyvät tasatahtiin.
Ajatus juosta Suomen halki syntyi auttamishalusta.
–Ajattelin, kun olen juossut itselleni, lahjoitan nyt jalkani hyväntekeväisyyteen.
Tanskanen toivoo ihmisiltä lahjoituksia pelastusarmeijalle.  Perniöön Tanskasen saattelivat Reijo Salovaara ja Marko Mäkinen Salon pelastusarmeijasta.
Mäkelä juoksi Tanskasen kaverina Salosta Perniönö ja vielä takaisinkin.
Lisää löytyy ”Halki Suomen” Facebook-sivulta

Jaa artikkeli: