– Isäni oli kova hevosmies, mutta minua alkoivat kiinnostaa hevosvoimat, letkauttaa Tauno Kanerva. 
Sittemmin hevosvoimia on pellin alla riittänyt; autoilijanuralla on mittaa neljä vuosikymmentä mutta nyt on jäähdyttelyn aika: kuljetusyrityksestä ottaa vetovastuun Seppo Saarinen, joka on ajanut Kanervalle kuljettajana yhdeksän vuotta. Yrityksessä jatkaa hänen lisäkseen yksi työntekijä.
Saarinen uskoo, että kun rahtitason saa pidettyä oikeana, yritys tuo leivän pöytään.
– Ja vielä pitäisi ehtiä kotiin yöksikin, hän naurahtaa.
Vitsissä on totta toinen puoli: työ- ja lepoaikasäädökset pitävät huolen siitä ettei pyöreitä päiviä ajeta nykyään enää edes juurikkaannoston aikaan.
– Kyllä sen muistaa, miten joskus juurikasaikaan nukuttiin kolme, neljä tuntia ja taas ajettiin ja sitä jatkui kaksi ja puoli kuukautta, Kanerva muistelee.
Vuosien aikana on tultu tutuiksi puolin jos toisin. Jossain talossa voi olla asialla jo kolmas polvi, joka ostaa Kanervalta ajoja.
Kanervan autot on totuttu erottamaan tien päällä: vihreä väri on ollut kuvassa pitkään. Saarinen lupaa värityksen säilyvän, nimi hytin ovessa vaan vaihtuu.
Lue koko juttu painetusta lehdestä
