Skip to main content

Lukion lopettamisesta syntyvä säästö laskettu väärin

Olen suhtautunut aika neutraalisti Salon alueen koulujen lakkautuksiin; kun pitää säästää niin pitää säästää.

Vasta kun viime maanantaina olin kuulemassa konsulttitoimistolta tilattua selvitystä Salon alueen lukio-opetuksen palveluista kauhistuin; näinkö heppoisin selvityksin näitä päätöksiä tehdään! Konsultti on laskenut että lakkauttamalla Perniön lukio Salo säästää runsaat 250 000 euroa.

Ihan ilmaiseksi sain kysymällä selville että summa on laskettu väärin; on laskettu että lukion kiinteistöstä ei olisi kustannuksia jos lukio lopetettaisiin. Näinhän ei ole; lukion tiloissa jatkaisivat edelleen toimintaansa mm. yläkoulun kotitalous, tekninen työ ja kansalaisopisto; lämmitystä ja siivousta tarvittaisiin edelleen.

Selvityksessä ehdotettiin että lukion tiloja voisi käyttää ala-asteena; kysymällä selvisi että kirkonkylän ala-asteen kannalta lukio on liian etäällä ja opetuksen jakaminen kahteen toimipisteeseen vaikeuttaisi integraatiota ja toisi rutkasti lisäkustannuksia. Yhden rehtorin palkka siis säästyisi; tulee mieleen montako työntekijää Salon kaupungilla on tällä hetkellä.

Ihmettelen miksi selvitys näki kielteisenä asiana sen että lukiolla ja yläkoululla on yhteisiä opettajia. Tämähän on valtava voimavara nimenomaan taide- ja taitoaineissa, joissa pakollinen tuntimäärä on vedetty minimiin; yhteiset opettajat osaavat jatkaa opetusta siitä mihin se on yläkoulun puolella jäänyt ja näkevät oppilaista pitkän kehityskaaren.
Omilta oppikouluajoilta muistan pelkästään myönteisenä asiana opettajat, jotka saattoivat opettaa peräti kahdeksan vuotta samaa oppilasta. Miksei asiaa katsottu tässä kohtaa myös yläkoululaisen näkökulmasta; kahden koulun virka tarjoaa syrjäseudun lapsille ammattitaitoisen ja koulun kasvatustavoitteisiin sitoutuneen opettajan.

Tutussa ympäristössä tukiverkko on tiivis ja ongelmiin voidaan puuttua ripeästi. Olen seurannut läheltä kolmen lapseni koulutietä Salon kouluissa ekaluokkalaisesta ylioppilaaksi ja jatko-opintoihin, enkä ole huomannut missään vaiheessa että perniöläiset lapset olisivat olleet heitä jotenkin epäedullisemmassa asemassa opetuksen suhteen. Ainoastaan pitkät koulumatkat ovat jatkuva hankaluus.

Koulumatkoihin konsulttitoimisto ei ole ottanut kantaa. Olisi kannattanut. Olen ajanut yli kuusitoista vuotta aamuisin Salosta Perniöön, ja vastaantuleva liikenne mutkaisella ja ruuhkaisella tiellä nro 52 on jatkuvasti kasvanut.  Tien luokitusta ollaan laskemassa nykyistä alemmaksi eli ainakaan parannusta ei ole luvassa. Näen vaaratilanteita viikoittain, kun hitaampien ajoneuvojen taakse jääneet epätoivoisina yrittävät purkaa ruuhkaa. htään mopoautoa en ole nähnyt aamuruuhkissa toistaiseksi, onneksi.
Voin vain kuvitella mikä on tilanne sitten jos Perniön lukio lakkautetaan, ja Särkisalon nuoriso matkaa Halikon lukion täpötäysiin luokkiin kuka milläkin välineellä.

Jos yhdenkin nuoren henki menetetään liikenteessä alle sadantuhannen euron säästön takia, niin ainakaan minä en ole ollut tämän päätöksen kannattaja.

Pirkko Iso-Markku
kuvataiteen lehtori
Perniön yhteiskoulu ja lukio
Jaa artikkeli: