Lukiokoulutuksen rahoituspohja muuttuu kunnissa lähivuosina.
Eduskunta on hyväksynyt lakiesityksen, jonka myötä opetus- ja kulttuuriministeriön koulutuksen järjestäjille myöntämän rahoituksen periaatteet muuttuvat.
Salossa on kannettu huolta niin sanotusta pienten lukioiden lisästä. Ylijohtaja Petri Lempinen opetus- ja kulttuuriministeriöstä toteaa, että ministeriö ei tähänkään asti toki ole rahoittanut yksittäisiä oppilaitoksia vaan koulutuksen järjestäjä on saanut itse päättää omista oppilaitoksistaan ja niiden resurssoinnista.
Salon kaupunki on saanut muita järjestäjiä korkeamman rahoituksen sillä perusteella, että kuntaliitos tehtiin Paras-hankkeen aikana. Paras-hankkeen peruina tullut rahoitusmenettely päättyy vuoden 2026 alussa, tähdentää Lempinen.
Salon opetusjohtaja Inkeri Lahti toteaa, että muutos ei vaikuta Perniön lukion toimintaan ainakaan lähitulevaisuudessa. Lahti muistuttaa esimerkiksi, että lukion ja yläkoulun toiminta samassa osoitteessa on tuonut niillle toiminnallisia etuja kuten yhteiset tilat ja yhteisiä opettajia.
–Jos siitä lukio lähtisi, meidän olisi haastavaa saada yläkoulun opettajien opetusvelvollisuudet täyteen, Lahti pohtii.
Rahoituksen pohjana on laskentakaava, jossa koulutuksen järjestäjäkohtaisia yksikköhintoja on porrastettu saavutuksen turvaamiseksi vähäisen opiskelijamäärän mukaisen tunnusluvun perusteella eli niin sanotulla pienen lukion lisällä.
Nyt kumoutuu säännös, jonka nojalla Paras-hankkeen aikana yhdistyneet kunnat ovat saaneet rahoitusta sen aiempien kuntien saaman rahoituksen perusteella. Jatkossa laskentaperusteiden katsotaan tukevan paremmin koulutuksen alueellista saavutettavuutta ja lasten sivistyksellisten oikeuksien toteutumista harvaan asutuilla alueilla.
Opetus- ja kulttuuriministeriön Petri Lempinen toteaa, että Salo ei täytä syrjäisyyskriteerejä.
Salon osalta korotettu tunnusluku on tarkoittanut vajaan 300 000 euron summaa.
Salon vt. talousjohtaja Maria Kulmala toimitti pyynnöstä Salon lukiokoulutuksen laskennallisen rahoituksen summat; Perniön lukio on nostanut Salon osalta rahoituksen tunnuslukua niin, että summa on noin 6 725 500 euroa. Ilman korotusta summa olisi noin 280 000 euroa pienempi.
Myös Kulmala korostaa, että kyseessä on kunnille yleiskatteellinen tuloerä eikä sitä ole korvamerkitty tietyn palvelun järjestämiseen. OKM:n valtion osuus on osa kunnan peruspalvelujen valtionosuutta.
