Perniön Melassuon kentältä uudemman tieltä poistettu tekonurmi lojuu edelleen rullissa hiekkakentällä.
Useat alueelliset jätehuoltoyhtiöt ympäri Suomen eivät ota tekonurmikenttiä vastaan niiden hävittämisen vaikeuden takia.
Kaatopaikalle tekonurmirullia ei saa viedä, koska kymmenen vuoden käyttöiän aikana mattoon kertyy paljon orgaanista ainetta. Kaatopaikalle vietävissä jätteissä orgaanista ainetta ei saa olla yli 10 prosenttia.
Tekonurmikentän täyteaineena käytettävä hiekka tai hiekan ja kumirouheen seos puolestaan vaikeuttaa rullien hävittämistä polttamalla.
–Vanha tekonurmi laitetaan myyntiin kiertonettiin ilman pohjahintaa. Toiveena olisi, että se olisi vielä tämän vuoden puolella poissa Melassuolta, Salon kaupungin liikuntapaikkamestari Jani Virtanen kertoo.
Suomen sääoloihin tekonurmi on luonnon nurmeen verrattuna välttämätön, sillä neljä vuodenaikaa muuttaa nurmen vuoroin mutaiseksi ja vuoroin lumiseksi. Pelikausi pitenee, kun nurmi ei ole oikeaa.
Perniöläinen Rambollilla työskentelevä Heta-Maija Seppälä on maisema-arkkitehtinä mukana tekemässä selvitystä käytettyjen tekonurmien kierrättämisestä. Hanke on osa suurempaa PlastLife-hanketta, jonka tavoitteena on muovien kiertotalouden edistäminen ja haittojen vähentäminen.
Tekonurmi on pohdituttanut kesän aikana Seppälän lisäksi myös muita perniöläisiä.
Salon vanhan kentän tuominen Perniöön herätti hyvin vähän positiivisia tunteita paikallisissa.
–Tekonurmen siirtäminen korkeamman tason kentältä matalamman tason kentälle on kuitenkin ympäristöystävällistä ja kiertotalouden kannalta suositeltavaa, Seppälä muistuttaa.
–Parempi on tietysti, että tekonurmi käytetään loppuun saakka, hän jatkaa.
Tekonurmien ainoa suuri ratkaisua vaativa ongelma ei siis ole niiden itsensä hävittäminen käyttöiän päätyttyä. Kentällä käytettävä kumirouhe on ongelmallinen jo käytön aikana.
–Jos jo itse tekonurmessa on kolmea erilaista muovia, kumirouhe tuo siihen vielä neljännen, Seppälä pohtii.
Se tekee hävittämisestä jälleen vaikeampaa.
Lue lisää tämän viikon lehdestä!