Perniöläiset ja puccheimilaiset lukiolaiset mittelivät pesiskentällä heti maanantaina. Alessia Galic pelasi pesäpalloa ensimmäistä kertaa, mutta osui palloon usealla lyöntikerralla.
–Haittaako, että minulla on tässä jutussa käsi näin? Saksalainen vaihto-oppilas kysyy englanniksi Perniön lukion liikunnanopettaja Emmi Leinolta.
Pesäpalloräpylät ovat heille vielä tuntemattomia ja niiden anatomia on vielä hakusessa.
Perniön lukiolaisilla on viikon verran vieraita saksalaisesta Puccheimin kaupungista. Nurmikentällä ja sen laidoilla kuuluu suomen kielen lisäksi saksaa ja englantia.
Salon ystävyyskaupungin opiskelijat majoittuvat kukin oman isäntäopiskelijansa luona. Aivan kylmiltään matkaan ei ole tarvinnut lähteä, sillä sosiaalisessa mediassa on ollut mahdollisuus tutustua omaan majoittajaan etukäteen. Vastavuoroisesti marraskuussa, kun perniöläiset lähtevät Puccheimiin, he pääsevät majailemaan jo kasvokkainkin tutuiksi tulleiden saksalaisten luona.
–Kyllä täällä on aika paljon eroja verrattuna meidän omaan lukioomme Saksassa. Esimerkiksi, jos meillä koulussa haluaa syödä kouluruokaa, siitä pitää maksaa, Aino Saarion luona majoittuva Alessia Galic pohtii.
Saksassa lukiossa ei tarvitse pääsääntöisesti maksaa lukiokirjoista itse. Suomessakin on toistaiseksi näin.
–Vain silloin joutuu maksamaan, jos kirjan vahingossa tuhoaa, Sarah Spörl sanoo virne kasvoillaan.
Spörl keksii myös muita eroja lukioiden välillä. Esimerkiksi digitaalisuudessa ja sen hyödyntämisessä on valtava ero, sillä Saksassa tehtävät tehdään paperille, kun taas Suomessa on pakko omistaa tietokone, jotta koulutehtäviä saa edistettyä. On harvinaista, että Suomessa tarvitsee tunneilla vihkoa.
Suomeen kaavailtu uudistus lukion maksullisuuden palauttamisesta puhuttaa myös Perniössä kentän laidalla. Jo toissaviikkoinen ulosmarssi oli osoitus siitä, että opiskelijat ovat huolissaan koulutuksen tulevaisuudesta. Uudistus ei ehdi osua tämänhetkisiin toisen vuoden lukiolaisiin, mutta huoli yltää omaa napaa kauemmas.
–Tuo muutos lisäisi epätasa-arvoa ja veisi taaksepäin siitä mihin juuri on päästy. Olen sitä mieltä, että koulutukseen investointi maksaa itsensä aina takaisin, Noora Liias analysoi samalla sovitellen räpylää käteensä varmoin ottein.
