Skip to main content

Kyllä tämä niin mukavaa on, mutta ihan laiskana ei pidä olla

Ekki, Erik Sjöstrand, otti lomien jälkeen tuntumaa Petun lossin hankohin. Sunnuntaina alkavat eläkepäivät.–Kun sellainen säiliölaiva sukeltaa, se on aika kauan upoksissa, ennen kuin taas nousee pintaan, kertoo Erik Sjöstrandt kotipihallaan Förbyssä.

Ai kuka Erik Sjöstrand joku ihmettelee.

Mieshän on yhtä kuin kaikkien tuntema Ekki, hyväntuulinen kuljettaja Ulkoluodon ja Petun losseilta.

Ekki on virallisesti eläkkeellä sunnuntaina.

Merenkulusta jutellaan, miehellä on kokemusta muualtakin, kuin näiltä kahdelta vaijerin vartioimalta reitiltä.

–Persianlahdelle matka kesti kuukauden sinne, toisen takaisin, kun Suezin kanavaa ei jostain syystä voinut käyttää. Siinä kyllä oppi ne naamat tuntemaan, meitä oli laivassa 34.

–Kolme veljeäni ovat olleet merillä, mietin miksen minäkin.

Lähempänä Ekki seilasi Ruotsin-lautoilla.

–Viking yksi, kaksi, kolme , neljä, vitonen jäi väliin, kutonen, Rosella, Vikin Song ja Sally, Ekki luettelee.

Ekki seilasi matruusin pestillä.

–Suoraan englannista käännettynä se on pätevä merimies.

Ekki on kotoisin Dragsfjärdin Rosendahlista.

–Sitten muutin tänne, en muista koska me tuon Ritvan kanssa ruvettiin seurustelemaan, Ekki miettii ja vilkaisee piharakennuksen suuntaan, mistä kuuluu kangaspuiden ääni.

–Tein hänelle tuonne ateljeen.

 

Lue koko Treffatti-sarjan juttu viikon 35 painetusta lehdestä.

Jaa artikkeli: