Skip to main content

Kouvolan malli joukkoliikenteessä säästäisi

Viittaan viime viikon lehteen ja artikkeliin kaupunginhallituksen liikennepäätöksistä. Me tämän kulmakunnan valtuutetut olemme yrittäneet yhteistyössä saada asiaan muutosta esimerkiksi niin, että kutsuin Salossa toimivat joukkoliikenneyritykset neuvonpitoon viime kuussa.

Oli nimittäin käynyt ilmi, ettei kaupunki ole pitänyt näiden yrittäjien kanssa yhteispalaveria, vaikka ilmiselvästi siihen tarvetta olisi ollut. Yrittäjät ja eri valtuustoryhmien edustajat saivat vaihtaa ajatuksia, ja erityisen antoisaa oli saada kuulla kuljetusyrittäjien kantoja koskien kaupungin menettelyä kilpailutuksissa ja vastaavissa.
Välihuomautuksena mainittakoon, että kuljetustilanteemme esim. Aijalassa on outo: lähin yläkoulu ja lukio ovat Perniössä. Yläkouluikäiset kulkevat koulukyydillä, mutta lukiolaiset eivät siihen kyytiin pääse. Jos kyydit olisi järjestetty järkevämmin, pääsisimme me muutkin palveluiden äärelle helpommin, ja Perniön lukiolla olisi reilumpi mahdollisuus kilpailla opiskelijoista.

Liikenne- ja viestintäministeriö on asettanut selvitysmiehen tutkimaan henkilökuljetusten yhdistämisen mahdollisuutta. Hän esittää työstään väliraportin joulukuussa ja loppuraportin maaliskuussa. Samalla Liikennevirasto ja paikallinen ELY-keskus ovat kumpikin tarjoamassa avustuksia joukkoliikenteen kehityshankkeisiin. Salo olisi otollinen paikka kokeilla uutta, sillä kuntaliitosten jälkeen suuri osa Suomen kunnista on meidän kaltaisiamme: useita pieniä taajamia ja paljon maaseutua.

Kouvolan mallista sain vinkin Liikenneviraston joukkoliikenteen rahoitusasiantuntijalta, ja olen iloinen, että alueen valtuutettujen yhteistyöllä saatiin kyseenalaistettua aiemmin tehtyjä linjauksia. Kouvolassa on oivallettu, että joukkoliikenteeseen on mahdollisuus saada valtionosuutta, kun taas koulukyytien maksamiseen sitä ei saada; koulukyydit ovat siten pois perusopetuksen resursseista. Kun Kouvolassa avattiin kyliltä taajamiin kohdistuvat kyydit kaikille kulkijoille, alkoivat monet linjat toimia pelkillä lipputuloilla, eikä kaupungin rahaa enää tarvittukaan kaikkien yhteysvuorojen ostamiseen. Lisäksi saatiin valtionosuutta sellaisille linjoille, jotka edelleen piti ostaa.

Näinä aikoina ei saa ehdottaa mitään lisämenoja kaupungille, joten on keskityttävä kustannusten pienentämiseen vaikka palvelua parantamalla, eli muuttamalla koulukyydit soveltuvilta osin vuoroliikenteeksi. Nämä vuoroliikenteen kilpailutukset tulee valmistella jo tulevan talven aikana, joten asialla on kiire. Siksi olen kiitollinen, että kaupunginjohtaja tarttui vinkkiini kutsua asiantuntija Kouvolasta kertomaan meille lähemmin miten mekin voimme kehittämällä löytää säästöjä joukkoliikenteessä.
Jaana Shelby
kaupunginvaltuutettu (KD)
Aijala, Salo

 

 

Ennaltaehkäisevää työtä ei saa unohtaa

Keskeistä on, mitä työpaikoilla tehdään. Mihin koulutetun, osaavan ja motivoituneen henkilökunnan aika menee?  Vanhustenhuollon ongelmat eivät ratkea jäykällä suhdelukuun pohjaavalla henkilöstömitoituksella. On tärkeää, että henkilöstön määrä, asiantuntemus ja tehtävärakenne vastaavat iäkkäiden asiakkaiden määrää ja heidän toimintakykynsä edellyttämää palvelun tarvetta. Tarvitaan tehokkaampia keinoja laadukkaan hoidon takaamiseksi.
Kysymys kuuluu, millaisesa kunnassa haluat elää?  
STTK selvitti laajalla henkilöstökyselyllä asiaa. Yli 12 000vastaajaa nosti tärkeimmäksi kunnan tehtäväksi sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisen. Kuntarajat, palveluiden laatu ja saatavuus ovat keskeisiä syksyn keskustelunaiheita.
Vain vetovoimainen kunta voi turvata palvelut. Esimerkiksi puhdas vesi on perusoikeus. Eikä pelkkä kauppatavara.
”Palvelut auki – viisi vaatimusta kuntauudistukselle” haluamme keskustelua julkisten palvelujen järjestämisen, tuottamisen tavoista, valinnan vapaudesta, laadusta ja tuottavuudesta. Avoimien julkisten palveluiden malli ammentaa oppia Ruotsin ja Ison-Britannian julkisista palveluista. Näissä maissa on kytketty yksityisen ja kolmannen sektorin toimijat, julkisten palveluiden käyttäjät sekä työntekijät mukaan julkisten palveluiden kehittämiseen. Esiin nousevat tällöin palvelutuotannon moninaisuus, päätöksenteon hajauttaminen, reiluus sekä tilivelvollisuus valinnanvapauden rinnalla.
Laadukkaiden ja kattavien peruspalveluiden järjestäminen on hyvinvointiyhteiskuntamme haastavia peruskysymyksiä. Sosiaali- ja terveyspalveluiden kysyntä kasvaa väestön ikääntyessä. samalla rahoituksen vaikeutuessa.
Erityisesti vanhuspalveluissa tulevaisuuden ammattitaitoisen henkilöstön työpanos, innovatiiviset ratkaisut laadukkaiden palvelujen tuottamisessa korostuvat.. Vanhuspalvelulain toimeenpano vaatii myös resursseja.
Miten palvelut tulevaisuudessa tuotetaan ovat hallitsevia peruskysymyksiä. Niihin tulee löytyä vastauksia niin valtakunnallisesti kuin paikallisesti. Rahaa tarvitaan. Se pitää saada riittämään.
Kun resursseja on rajallisesti, on katsottava tarkasti mihin niukkenva vara pannaan. Ennaltaehkäisevää työtä emme saa unohtaa. Viime laman jälkiä korjataan vieläkin.
Nuorissa on tulevaisuus. Panostakaamme heihin. Niin tulevaisuuden työntekijöinä kuin yrittäjinä. Sillä vain yhdessä tehden onnistumme.
Ja muista kysyä aina välillä mitä kaverille kuuluu. Välittäminen on sydämen asia kaikessa.
Elina Suonio-Peltosalo
kok


Hyvä paikka asua, varauksin

Salon kaupungin internet-sivuilla kerrotaan kaupungin tulevaisuuden tavoitteista. Kaupungin tehtävä on ”Peruspalveluiden järjestäminen kuntalaisille niin, että Salossa on hyvä elää, asua ja yrittää.” Visio 2020 kertoo: ” Salo on hyvien palvelujen, monipuolisen elinkeinoelämän ja korkean osaamisen kasvava viherkaupunki, joka toimii vastuullisesti ja rohkeasti ihmisen ja ympäristön parhaaksi.” Arvoista todetaan seuraavaa: ” Kaupungin toimintaa ohjaavat arvot ovat rohkeus, oikeudenmukaisuus ja vastuullisuus.”
Kun tässä kaupungissa asuu, on pakko todeta, että tämä on hyvä kaupunki elää ja asua. Ellet ole toisen asteen koulutuksessa oleva Perniön itälaidalla asuva nuori. Kouluun et pääse, kun ei ole joukkoliikennettä. Jokainen tosin päättää asuinpaikkansa itse ja asuessaan maaseudulla on valmis siihen, ettei kaikkia keskustan palveluja ole korttelin päässä. Nuorelta ei ole kysytty missä hän haluaa asua.
Tämä kaupunki on hyvä elää ja asua. Ellet ollut Särkisalon vanhainkodissa, sittemmin tehostetun palveluasumisen yksikössä elävä vanhus, jonka koti yksipuolisella päätöksellä siirrettiin toiseen kaupunginosaan. Kukin tosin saa asua siellä missä haluaa, mutta vain jos vanhuspalvelut niin suovat. Itsemääräämisoikeudesta ei puhuttu.
Tämä kaupunki on hyvä elää ja asua. Ellet ole kaupungin työntekijä, jolle lomautus painaa päälle. Lapset ovat heitteillä, kun opettajat ovat lomautettuina.
Nykyiset päättäjät ovat olleet vaikean tehtävän edessä, kun säästöjä pitää saada. Nyt maataan niin kuin on pedattu. On vaatinut rohkeutta elää tulojen mukaan ja olla säästämättä. Päättäjiltä vaaditaan rohkeutta tehdä säästöpäätöksiltä heiltä, jotka eivät osaa tai pysty pitämään puoliaan: lapset ja vanhukset. Onko vastuullisuutta tehdä päätöksiä, muttei miettiä seurauksia. Rahaa on löydyttävä. Mielestäni sitä löytyy kaupungin keskijohdon palkoista ja humanitaaristen maahanmuuttajien harkinnanvaraisista sosiaalisista eduista sekä järkeistämällä johtoportaan määrää. Veroprosentin nostaminenkin on mahdollista.
Kun vasen käsi säästää ja oikea haaskaa, näkyvät järjettömien säästöjen vaikutukset pidemmällä aikavälillä hyvin voimakkaina ja rajuina.   

Sinikka Makkonen
Salon seudun
perussuomalaiset ry
Kotalato


Jaa artikkeli: