Timo ja Sirkka Hokkanen ovat aloittaneet mittavan remontin Dalbyn koulussa.
Koulun veistoluokassa on aikoinaan ehkä opittu jotain siitä, miten puu toimii ja käyttäytyy.
Dalbyn koulun oppilaiden veistoluokka oli vuosikymmeniä sitten koulun yläkerrassa. Tänä päivänä suuri huone on paneloitu ja sisustettu niin, että äkkinäinen ei arvaisi sen alkuperäistä käyttötarkoitusta.
Maanantaina yläkerrassa kuultiin jälleen jotain siitä, miten puu toimii ja käyttäytyy. Kuulolla oli joukko Turun ammattiopiston restaurointilinjan opiskelijoita ja äänessä arkkitehti, perinnerakentamisen asiantuntija Panu Kaila.
Aivan Strömman kanavan kupeella sijaitseva koulu on valmistunut vuonna 1927. Se on toiminut kouluna, huonekaluliikkeenä ja asuintalona. Viime talvena rakennus vaihtoi omistajaa, kun sen ostivat raisiolaiset Timo ja Sirkka Hokkanen.
Maanantaina Kaila oli paikalla kutsuvieraana ja kiertokäynnillä opiskelijoille osin avatut rakenteet kertoivat osaltaan siitä, millaisia rakenneratkaisuja ja materiaaleja vanhaan taloon voi kätkeytyä. Sitä ennen oli tutustuttu kylän historiaan kävelyllä ja vanhojen valokuvien avulla.
Hokkasten kädenjälki alkoi näkyä maantielle asti kevättalvella, kun koulun ympäriltä karsittiin puita. Nyt pihassa saati talossa käyvälle ei jää epäselväksi, että käynnissä on työmaa.
Timo Hokkanen esittelee yläkerran tilaa, johon on kaavailtu kokoustilaa. Suunnitelmissa on myös avata pihan puolelle nykyistä isommat ikkunat.
Aluksi paneudutaan perusasioihin: vuotava katto on korjattava, vuotojen aikaansaamat viat samoin. Talotekniikka kuten vesi- ja viemärilinjat ja sähköjä pitää uusia. Hokkaset toteavat, että rakennuksessa on ylläpitovelkaa.
Varsinainen ajatus on, että muussa saneerauksessa käytetään luonnonmateriaaleja, jotka pitävät esimerkiksi huolta sisäilman laadusta.
Erityisesti maanantaina nousi esille savilaasti, jolla on jo rapattu osa yhden huoneen seinistä. Timo Hokkasen lista saven plussapuolista on pitkä: savi on kotimainen luonnontuote eikä siitä synny ongelmajätettä, savi tasaa sisäilman kosteutta ja on niin paloturvallinen, että siitä voi tehdä palokatkotkin. Hokkaset muistuttavat, että saven ehkä merkittävin ominaisuus on nykytutkimuksen valossa kyky imeä ihmiselle haitallisten homeiden päästöjä ja muuntaa ne helposti tuuletettavaksi hiilidioksidiksi.
–Tämä avaa mahdollisuuden sille, että sisäilmaltaan huonoja tiloja voidaan eheyttää käyttökuntoon, Hokkanen sanoo.
Yhden huoneen seiniä on jo käsitelty savilaastilla ja lisää on suunnitteilla, kertovat savirakentaja Irene Jaakkola sekä Timo ja Sirkka Hokkanen.
Timo ja Sirkka Hokkanen muistuttavat, että perinteisin menetelmin ja materiaalein rakennettu talo sietää myös esimerkiksi talviaikaista kylmillään oloa.
Pariskunnan ajatuksena on tulevaisuudessa asua talon toista päätä ja pitää osaa tiloista kylmillään talvet.
Koko juttu 22.5. painetusta ja digilehdestä!
