Kirkonkylä on pahassa mielessä kuin käenpoika, jota on ruokittu vain ja johon on suhtauduttu vähän eri tavoin kuin muihin kyliin. 
Kun kuntaliitokset ovat vieneet kunnan hallinnon kirkonkylistä eli entisistä kuntakeskuksista, niitä pitäisi kehittää ja elävöittää ihan itse.
Tätä mieltä on Suomen kylätoiminta ry:n puheenjohtaja, professori Eero Uusitalo. Hän on huolissaan entisten kuntakeskusten tulevaisuudesta, jos passiivisuus jatkuu.
– Pienemmissäkin kylissä on virkeitä kyläyhdistyksiä ja niillä toimintaa, mutta kirkonkyliin niitä ei ole perustettu, hän hämmästelee.
– Onko kirkonkylissä totuttu siihen, että joku muu hoitaa.
Koko ei ratkaise mitään; Uusitalo muistuttaa että esimerkiksi kilpailuissa on palkittu niin 40 kuin 4000 asukkaan kyliä.
Perniöläinen Uusitalo ottaa luontevaksi esimerkiksi Perniön kirkonkylän, jonka keskellä seisoo autio entinen kunnantalo. Sitä on turha jäädä murehtimaan, tärkeintä olisi puhaltaa kylään uutta henkeä.
– Kaupunkihan ei Perniön kirkonkylää pelasta, Uusitalo lataa.
– Kyläyhdistys ja kaupunki yhdessä sen voivat tehdä.
Toimeen pitäisi tarttua nyt: Uusitalo muistuttaa, että kirkonkylässä on koko liuta plussapuolia kuten edelleen varsin hyvät palvelut.
Kysymys on, kuka polkaisee kylätoiminnan käyntiin kirkonkylään.
– Yleensä on ollut niin, että kylien kehitämistyö on vähän enemmän muualta tulleiden harteilla.
– Silloin nähdään se kylä jotenkin uusin silmin. Pitkään asuneet ovat tottuneet epäkohtiin, miettii Uusitalo.
Kylätoiminnan kehittäminen myös kirkonkylissä on luonteva ajatus Uusitalon suusta. Hän on ennenkin esittänyt, että kylästä on tuleva pienin hallinnollinen yksikkö kunnan sijaan.
Lue koko juttu sekä maaseutuneuvoksen näkemykset kaupungin aluetyöstä painetusta lehdestä
