Tervepä terve. Toimituksen koillisluurin viikkohaloot huudellaan tässä seuraavaksi.
***
Postin lakko sitä ja tuota. Erilaisia poikkeusratkaisuja se aiheuttaa siellä ja täällä ja kiristää hermoja. Joulukorttien saapumattomuuskin voi olla joillekin surun paikka ja sanonpa vaan, että moni yrittäjä on ihmeissään, kun laskutukseen tulee pakkotauko.
Hengen ja terveyden päälle moinen sentään ei saisi käydä, mutta ihan selvää ei ole tämäkään. Esimerkiksi lääkkeet ja ruoat kulkevat, mutta pulmissa ovat esimerkiksi sairaanhoitopiirit, joilta lähtee paperipostina muun muassa lähetteitä ja ajanvarauskirjeitä. Tiedonkulkua on pyritty varmistelemaan puhelinsoitoin, ja piiri lähettikin tiedotteen, jossa se evästää ihmisiä vastaamaan puhelimeen, vaikka soittajan numero olisi tuntematon.
Tämä se pisti miettimään tätä tavoitettavissa olemisen käsitettä. Nokian mainoslauseessa horistiin joskus jotain ihmisten yhdistämisestä, mutta kännykkähän on nykyään parempi eriste kuin kuusi tuumaa styroxia.
Vastaamattomuus ei tokikaan ole ihan tämän päivän ilmiö. Työn myötä tämä on tullut tutuksi. Näihin hommiinhan usein kuuluu soittelu ihan vieraille ihmisille, ja toki on tullut jo vuosia sitten vastaan sellaisia ihmisiä, jotka eivät ihan periaatteesta vastaa vieraisiin numeroihin. Yleensä perusteena on se, että siellä on kuitenkin vaan joku myyjä.
Niin kai sitten, mutta surullista on sekin, jos ensimmäinen ajatus puhelimen soidessa on, että jos soittaja ei ole tuttu, sen on oltava melkein huijari. Jonain päivänä langan päässä olisi kuitenkin tieto Amerikan-tädin perinnöstä tai muuta jännää. Että kannattaako jättää vihreä luuri painamatta, mitä.
***
Korjausvelasta puhutaan, ja onpa tuota ihmisissäkin. Tarkoitan, että liikkeessä pysymisen laistaminen voi myöhemmin kostautua. Tai sitten jo aiemmin.
Yle kertoi uutisjutussaan, että kyykkyasento ei käykään kaikilta eikä nuoriltakaan. Asiaan ovat kiinnittäneet huomiota niin jutussa haastateltu naprapaatti kuin UKK-instituuttikin.
Vanhastaanhan tunnetaan esimerkiksi klassiset käsitteet kyykkypissa, kyykkypyörä ja kyykkyviini. Joskus viimeksi mainittu johtaa ensimmäiseen. Välissä mainittu kapine on sellainen moottoripyörä, jossa istutaan enempi notkeasti ja kiihtyvyyttä löytyy. Pyöristä ei omalla kohdalla niin väliksi ole, mutta kansanperinnettä muuten uhkaa osin hävitä. Toisaalta juomien laatu paranee.
***
Nuivistelusta ei enempää kuin että jotenkin tämä tuli mieleen, kun ikiliikkuja Mikko Alatalo hillui Nenäpäivä-ohjelmassa. Miehen varhaisemmasta tuotannostahan muistetaan muun muassa sosiaalisen kanssakäymisen ralli “Ihmisen ikävä toisen ikävän ihmisen luo”.
***
Heip.
aku.poutanen@pernionseudunlehti.fi