Löytöeläinkodissa Kemiön Brusabyssä ovat häkit täynnä. 
Eläintalossa oli kissoja kissahuoneessa viime perjantaina yhdeksäntoista, lisäksi huoneeseen pääsyään odotti toisaalla monta kissaa, joukossa emo pentuineen.
– Kyllä, voi sanoa että hukumme kissoihin, myöntää eläintenhoitaja Ida Tallqvist.
Axxell-koulutuskuntayhtymään kuuluvan Brusabyn eläintalossa hoidetaan Salon seudun ja Kemiönsaaren löytöeläimet.
Pelkästään lokakuussa kissoja tuli taloon 23, käytännössä siis kissa per arkipäivä.
Omistajalla on kissan tulosta viisitoista vuorokautta aikaa hakea oma lemmikkinsä takaisin. Niin vain käy harvoin.
– Jos koira katoaa, siitä soitetaan heti, mutta kissoista ei. Oletetaanko, että ne ovat jääneet auton alle tai ilves vienyt, eikä edes kysytä, harmittelee Tallqvist.
Viidentoista vuorokauden jälkeen eläin siirtyy koulun omistukseen ja sille aletaan etsiä uutta kotia.
Kissojen lopettamista pyritään venyttämään mahdollisimman pitkään.
Osa taloon tulevista kissoista on selkeästi lemmikkejä: valmiiksi sirutettuja, leikattuja ja hoidettuja.
– On nähty vaivaa ja pistetty rahaakin kiinni, ja silti niiden perään ei soiteta, Tallqvist ihmettelee.
Koko juttu ja yksi onnellinen kohtalo painetussa lehdessä
