9.8.2012
Naarjärven suojeluyhdistys täyttää 40 vuotta.
Alkusysäyksen antoi järven kovaa vauhtia lisääntynyt huvi- ja hyötykäyttö.
Vesistöjä käytettiin vielä 70-luvullakin surutta. Isompiin vesiin tehtaan laskivat jätevesiään eikä maaseudullakaan oltu kovin tarkkoja. Järvi ja yhtä hyvin meri kätkivät näppärästi hankalia asioita.
Perniöläisten ja kiskolaisten onneksi Naarjärvellä, ja monen muun vesistön rannoilla, havahduttiin juuri oikeaan aikaan. Sen jälkeen eläminen on alkanut tuottaa yhä enemmän ja enemmän näitä hankalia asioita.
Hyvä niin, sillä pilalle päässeen järven pelastaminen on valtava ellei kokonaan mahdoton työ.
Naarjärven suojeluyhdistyksen jäsenet ovat rantojen vakituisia asukkaita ja mökkiläisiä. Työn tuloksista nauttivien joukko on paljon paljon suurempi.
Järvellä on kaksi suosittua uimarantaa, Laineranta ja Naarjärven uimala. Tuhannen uimarit ympäri vuoden saavat nauttia suojeluyhdistyksen työn tuloksista.
Yhdistys tekee työtään minimibudjetilla, lähinnä jäsenmaksujen varassa. Rahapulassa raahustavan kaupungin avustus yhdistykselle on minimaalinen virkistyskäyttäjien määrään nähden.
Suojeluyhdistysten lähes ainoa väline työssä järvien puolesta on tiedon jakaminen ja asennekasvatus. Sillä on ainakin Naarjärvellä saatu paljon aikaan, ehkä enemmän kuin kielloilla ja määräyksillä.
Rakkaudesta järveen kertoo myös yhdistyksen kirjahanke. Sunnuntaina julkistetaan järven vaiheista kivikaudelta tähän päivään kertova teos.
Järven ja siitä nauttivien kannalta on tärkeää, että tulevat polvet ottavat suojelutyön omakseen.
