Kriittinen pitäisi olla, mutta millä olet: perjantailounas Kemiönsaaren koulukeskuksessa pesee yksinkertaisen ravintolalounaan mennen tullen. Varsinaisesti lounasvierailulla ollaan silakan takia: Kemiönsaaren kunnan koulujen listalla silakkapihvipäivä vielä on, vaikka monella paikkakunnalla silakasta on kouluissa luovuttu.
Kemiönsaarellakin jatkoa on mietitty; silakka jakaa oppilaiden mielipiteet.
–Hyvää on, sopivan suolaista, vakuutti silakkapihvejä hyvään tahtiin pistellyt Lukas Karell.
Yhtä lailla silakka maistui Hermanni Hurstille ja Aaro Saukkoselle.
Jo pöydän päässä oltiin toisella linjalla:
–En tykkää silakasta, myönsi Selma Suosalo.
–En tiedä, mikä siinä on mutta ei maistu.
Silakkapihvien ohella toissaperjantaina oli tarjolla edellispäivien tähteet; pyttipannua ja matruusinlaatikkoa. Nämä vuoat tyhjenivät kiivaammin kuin silakkapihvien täyttämä vuoka.
–Tässä näet, että maku vaihtelee, toteaa keittiöpäällikkö Pamela Lemström.
Koulukeskuksessa tehdään itse paljon ruokia alusta asti, mutta silakkafileepihvit tulevat valmiina. Jauhotetut pihvit tulevat tarjolle uunin kautta.
Joka viikolla on tarjolla kalaruokaa, eikä kala sinänsä oudoksutakaan, kertoo Lemström; uunilohi tekee kauppansa, samoin kalaleikkeet.
–Sitruunaa ja kylmää kastiketta on niiden kanssa. Niitä kyllä syödään tosi hyvin, keittiöpäällikkö kehuu.
–Mutta mikä silakassa on, että se ei niin mene. Pelätäänkö ruotoja, jos ei ole totuttu silakkaa syömään kotona, Lemström pohtii.
Salon koulujen ruokalistoilla silakkaa ei enää hetkeen ole ollut. Silakkapihvit vaihdettiin järvikalapihviin keväällä 2016. Syynä oli se, että kyselyissä silakkapihvit olivat koululaisten epäsuosiossa ja lisäksi kuntaruokailuun suositeltiin järvikalaa, kertoo ruokapalveluohjaaja Mari Portaala.
Silakka voi myös palata kouluihin, jos tuleviassa asiakastyytyväisyyskyselyissä toiveita tulee.
