Takaisin sivulle ”Lennart Heinoja”
Takaisin sivulle ”Taide”
Hilma Linstedt antoi voimakkaan sysäyksen Perniön kunnansairaala- hankkeelle testamenttaamalla omistuksessaan olleen Vuorela- eli Bergåsen-tilan tähän tarkoitukseen.
Hilma (o.s. Nikander) syntyi joulupäivänä 1860 työnjohtaja Mikael Nikanderin perheeseen Dragsfjärdissä. Nikander oli elämänsä aikana käytännössä oppinut kaikki tehtaan toimintojen tietonsa ja taitonsa. Hän hankki omistukseensa huonossa kunnossa olevat Mathildedalin tehdaskokonaisuuden. Tehdas alkoi taas menestyä ja voitaneen sanoa, että isä Nikander oli Mathildedalin toinen perustaja Bremerin jälkeen.
Nikanderit muuttivat v. 1878 Mathildedaliin ja noin viidentoista vuoden kuluttua Hilma-tytär vihittiin Mutaisten Jaakontalossa asuvan Kirjakkalan G. A. Lindstedtin kanssa. Hilma ja Gustaf olivat lapsettomia. V. 1916 he päättivät luopua tehtaan osakkuudesta ja muuttivat keskemmälle Perniöön: rippikirjoissa heidät on merkitty Haarlan Bergåseniin. Todellisuudessa he ostivat v. 1916 Gustafin veljen, Talonpojanteijon isännän Fr. A. Lindstedin ja näiden sisaren Gustava Lindstedtin kanssa omistukseena Melkkilän kartanon. Myyjänä oli maatalousyhtymä, joka oli ollut vain lyhyen aikaa omistajina. Siinä olivat vävy Jalmari Suvanto ja tämän appi Antti Penttilä, jotka olivat muuttaneet Sauvosta Perniöön. Tämän näyttelyn yhteydessä löydätte heidätkin toisaalta!
Lindstedtin veljekset kuolivat vv. 19¬20 ja Gustava-sisar v. 1921. Kartano oli myyty juuri tilanhoitaja Aksel Jacobsonillle. Näin Hilma Lindstedt yksin jääneenä asettui lopullisesti Haarlan Bergåseniin eli Vuorelaan.
Hilma kuoli v. 1938 ja hänen testamenttinsa oli uusi voima sille hankkeelle, että Perniöön lopulta saatiin oma sairaala. Jo aiemmin mm. Björkenheim-suku, oli tehnyt samansuuntaisia lahjoituksia, mutta vasta Lindstedtin lahjoitus oli alku uudelle terveydenhuollon historialle Perniössä.
Hilma Lindstedtin ja hänen läheistensä haudat ovat ns. uudella hautausmaalla, sen vanhassa osassa.
Perniön historia kirjassa on lyhennelmä Kaarlo Saariluoman kirjoittamasta Kunnansairaalan- historiikistä, jossa on ote Lindstedtin testamentista. Se kuuluu näin:
”Koska Perniön kunnassa ei ole mitään omaa sairastupaa tai sairaalaa, määrään minä, että omistamani tila Perniön pitäjässä rakennuksineen tulee Perniön kunnalle käytettäväksi sairastupaa varten. Jos paikka katsotaan sopimattomaksi kyseessäolevaan tarkoitukseen, myytäköön palstatila ja kauppahinta mahdollisine korkoineen käytettäköön tulevaa sairaalaa varten Perniön pitäjässä ja määrään tämän lisäksi rahavaroistani samaan tarkoitukseen suoritettavaksi 25.000 markkaa, kuitenkin niin, että tulot kiinteistöstä ja pääoman korot siihen asti, kunnes sairashuone tai sairaala on valmiiksi rakennettu, kokonaisuudessaan tulee käyttää varattomien tuberkuloottisten oleskelua varten parantolassa.”
Tila tuli Lindstedtin kuoleman jälkeen 1938 täysin kunnan omistukseen.
