Melassuolle kaavaillaan aurinkovoimaloita noin 60 hehtaarin alalle.
Helsingin Stansvikissä paikalliset asukkaat ja luontoaktivistit ovat kaikin käytettävissä olevin keinoin yrittäneet estää kaupunkia suunnittelemasta kaavoitusta, joka sallisi 1200 asunnon rakentamisen kyseiselle alueelle.
Vastustamisella on haluttu suojella alueen hienoa luontoa, joka on tärkeä asumisviihtyvyyden edellytys.
Monien mutkien jälkeen kaavoitus kuitenkin tuli hyväksytyksi. Työt aloitettiin vanhojen puiden kaatamisella, jota luontoaktivistit yrittivät estää. Poliisit tulivat päivittäin pillit soiden häätämään heidät pois työmaalta.
Uusi päivä kaiken muuttaa voi. Alueella on pieni vesiuoma, noro. Norot ovat lailla suojeltuja sillä niissä elää runsaasti uhanalaisia lajeja.
Paikalle saapui monenlaista asiantuntijaa. Työt noron läheisyydessä on keskeytetty ja koko asuinalueen rakentaminen on epävarmaa kuin kerjäläispojan illallinen.
Noron yli on ajettu kaivinkoneella. Tästä ympäristörikoksesta on tehty ilmoitus.
Nyt Helsingin päättäjät yrittävät kiemurrella tästä sotkusta väittämällä etteivät tienneet norosta ( HS 10.11 )
Salon seurakunta ja Pohjan Voima ovat allekirjoittaneet aiesopimuksen (joka on juridisesti velvoittamaton) seurakunnan omistaman Melassuon vuokraamisesta Pohjan Voimalle aurinkovoimalan rakentamista varten.
Luontopaneelin raportissa 8.12.2023 todetaan etteivät nykyiset toimet riitä luontokadon pysäyttämiseksi Suomessa. Luontokatoa voidaan kuitenkin hillitä ja saada luonto elpymään, jos otetaan käyttöön lukuisia lisätoimia.
Sellaisia olisivat esimerkiksi metsien ja soiden lisäsuojelu ja niiden ennallistaminen.
Tilanteen ollessa mainitunlainen Melassuota tulee kehittää luonnon eikä aurinkovoimalan ehdoin.
Kyllä aurinko paistaa muuallekin kuin Melassuolle.
Aurinkovoimalan rakentaminen Melassuolle on erittäin kimuranttia touhua.
Varsinais-Suomen liitto on antanut lausunnon Perniön aurinkovoimalan suunnittelutarveratkaisusta 21.11.2022.
Tässä muutama ote kyseisestä lausunnosta: ”Erityistä huomiota tulee kiinnittää suo- ja metsäluonnon luontoarvojen säilyttämiseen sekä luonnon monimuotoisuuden palauttamisen mahdollistamiseen”.
Luontoarvojen säilyttäminen on kovilla kun satoja puita kaadetaan, useampien kymmenien hehtaarien kasvillisuus tuhotaan ja kaivetaan suota kuivattavia ojia.
Tällaisen myllerryksen jälkeen ei Melassuon monimuotoisuus palaisi milloinkaan ennalleen.
”Vesivaikutuksiin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Taustamateriaalin mukaan Asteljokeen virtaava purouoma on alaosaltaan lähes luonnontilainen. Luonnontilaisten tai luonnonkaltaisten purojen tilaa ei saa muuttaa ilman lupaa”.
Lausunnosta puuttuu tärkein eli se, että mainitun puron vesi virtaa Kiskonjoen vesistöön, joka on Natura-suojelualue.
Ely-keskuksen julkaisun (23.2.23) mukaan Kiskonjoki on eteläisen Suomen arvokkaimpia jokivesistöjä, jossa esiintyy mm. uhanlainen vuollejokisimpukka.
Melassuossa on ollut muitakin noroja, jotka virtasivat Perniönjokeen. Näiden nykykunto on syytä selvittää, ettei tarvitse esittää tietämätöntä kuten Stansvikin tapauksessa.
Olemme olleet yhteydessä luontoalan asiantuntijoihin. Heidän mielestään Melassuon ottamisesta talouskäyttöön nykytilanteessa tulisi mielenkiintoinen ennakkotapaus, jossa kaikki valttikortit olisivat luontoaktivisteilla.
Lauri Helle, Tenhola
Juhani Vuorisalo, Perniö
Irma Lindfors, Perniö/Salo
Mertsi Lindfors, Perniö/Salo
