Takaisin edelliselle sivulle
Takaisin sivulle “Taide”
Fridolf Wilhelm Wendell (19.6.1834-16.1.1914) oli aikoinaan suuressa suosiossa Perniöläisten keskuudessa. Hän oli yksi suurimmista aktiiveista tuotaessa kansakoulua Perniöön.
Hän syntyi Tenholassa. 1855 hänet nimitettiin konttorikirjuriksi ja 1860 kirjanpitäjäksi Suomen pankkiin. Vuosina 1858 ja 1859 Wendell toimi ylimääräisenä kamarikirjurina senaatin talousosastolla. 1863 hän oli tirehtöörinä Suomen Pankin Turun konttorissa, mutta osti samana vuonna Oleniuksen suvulta Perniöstä Asteljoen kartanon.
F.W. Wendellin toimikenttä oli Perniössä laaja. Se sisälsi kunnallishallinnon eri toimialoja, talouselämän eri sektoreita ja kulttuuri- ja kansanvalistusharrastuksen piirin. Hän muun muassa:
– Oli osallisena kunnallishallinon syntyvaiheissa ja oli kunnallislautakunnan ensimmäinen esimies. Ensimmäisiä tehtäviä hänellä oli vuoden 1865 kunnallisasetuksen käytäntöön soveltaminen Perniön kunnassa. Tätä tehtävää hän hoiti vuosina 1867-1870, 1880-1882 ja 1887-1888.
– Kuntakokouksen puheenjohtajana Wendell toimi vuosina 1876-1879 ja 1892-1897
– Hän oli läheisesti mukana myös palovakuutus- ja säästöpankkitoiminnassa.
– Oli ensimmäisen kansakoulun rakennustoimikunnan jäsen. Samaisesta toimikunnasta muodostui ensimmäinen koulun johtokunta.
– Oli osallisena kunnallishallinon syntyvaiheissa ja oli kunnallislautakunnan ensimmäinen esimies. Ensimmäisiä tehtäviä hänellä oli vuoden 1865 kunnallisasetuksen käytäntöön soveltaminen Perniön kunnassa. Tätä tehtävää hän hoiti vuosina 1867-1870, 1880-1882 ja 1887-1888.
– Kuntakokouksen puheenjohtajana Wendell toimi vuosina 1876-1879 ja 1892-1897
– Hän oli läheisesti mukana myös palovakuutus- ja säästöpankkitoiminnassa.
– Oli ensimmäisen kansakoulun rakennustoimikunnan jäsen. Samaisesta toimikunnasta muodostui ensimmäinen koulun johtokunta.
Hänen kunniakseen Säästöpankki perusti Wendellin nimellä kulkevan stipendirahaston. Kunnallisten ansioiden takia hänelle myönnettiin kunnallisneuvoksen arvonimi.
Häntä pidettiin tasa-arvoa vaalivana ja humaanina henkilönä, jota kuvaa tukee se että hänen päätöksestään Perniön viralliseksi virkakieleksi tuli Suomi (enemmistö Perniöläisistä oli suomenkielisiä), eikä Ruotsi, vaikka hän itse oli ruotsinkielinen ja ruotsalaisen kasvatuksen saanut.
Lue Frid W. Wendellin nekrologia (Uusi Aura nro 13, 17.1. 1914)