Skip to main content

Etsivä löytää aarteen

Meidän Tero. Hän teki sen taas.

***
Viime viikkoina koko Suomen kansasta heräsi urheilukansa. Sama ilmiö tapahtuu joka kevät, kun pelataan jääkiekon MM-kisat.

Vaikka olisi koko viikonlopun vältellyt televisiota ja radiota, joku sen kertoo: ”Näitkö kuinka jännittävä kamppailu käytiin?”.

Näinä päivinä kaikki muistavat Pitkämäen ja Boltin. Ja propagandan.

***
Ne sateenkaarikynnet ja –liput.

Koska urheilu yhdistää kansaa ja kansoja, ovat suuret kilpailut hyvä kohta nostaa esille epätasa-arvoisuus. Moskovassa puheenaiheeksi tai sen välttelyksi ovat nousseet seksuaalivähemmistöjen oikeudet.

Kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki heilutti sateenkaarilippua ilmaistakseen mielipiteensä Venäjän ”homopropagandalaista”, joka kieltää homoseksuaalien julkisen tukemisen. Esimerkiksi Pride-kulkueet tai muut homojen oikeuksia puolustavat kannanotot ovat vastaisuudessa kiellettyjä.

Homoseksuaalisuus on urheilijoiden kesken tabu monessa maassa. Myös Suomessa. Arhinmäellä lienee viesti sekä venäläisille että suomalaisille.

Venäjän yritys kääntää nuorten homojen ajatuksen heteroiksi käy itseään vastaan. Mitä enemmän ”propagandaa” kielletään, sitä enemmän homojen oikeuksista puhutaan.

***
Vuonna 2010 jalkapallon MM-kilpailuissa suurena kritiikin aiheena olivat maan epätasa-arvoiset elinolot. Kilpailujen aikoihin maan julkikuvaa kiillotettiin ja Shakirakin lauloi, että nyt on Afrikan vuoro loistaa. Asukkaita siirrettiin slummeista ”pakolaisleireille”, jotta turisteille olisi enemmän tilaa. Päällimmäisenä näistä kisoista jäi mieleen kuitenkin vuvuzelat.

Seuraavat jalkapallon MM-kilpailut järjestetään ensi vuonna Brasiliassa. Järjestelyt on aloitettu hyvissä ajoin häätämällä asukkaita laittomina pidetyistä kodeistaan. Asunnonrähjät on kaadettu ja tilalle rakennetaan matkamuistomyymälöitä ja juottoloita.

***
Elämän pitäisi jatkua kilpailujen jälkeenkin. Mitä enemmän järjestäjämaat pyrkivät peittämään epäkohtiaan ja silottamaan julkikuvaansa, sitä räikeämmin epäkohdat näkyvät katsojille.

***
Epäoikeudenmukaisuuksistaan huolimatta urheilu yhdistää katsojia ja ottelijoita lajista ja kilpailun laajuudesta riippumatta.

Kävin viime viikon tiistaina Perniön Urheilijoiden Seurakisoissa. Toimitsijat olivat kannustavia ja opettavaisia jokaista kisaajaa kohtaan.

Lapsille voitto tai edes osanotto ei ole niin tärkeää kuin nurmikolla kärrynpyörinä temppulu. Vanhemmat osoittavat tukensa pientä kisailijaa kohtaan ennen kaikkea läsnäolollaan. Ei niiden piikkareiden niin väliä.

***
Mikähän aihe nousee puheeksi, kun nämä urheilijat katsovat tai kisailevat MM-kisoissa 2023?

***
Hyvää tätä hetkeä,

hannele.yliviitala@pernionseudunlehti.fi

Jaa artikkeli: