Työturvallisuutta ja tekemisen suunnittelua: Petri Loikkanen mittaa sammutusletkun varressa olleen Tiina Lecklinin pintalämpötilan.
Teijon kansallispuistosta nousi maanantaina iltapäivällä sankka savu. Aluetta hallinnoiva Metsähallitus poltti Nenustannokan maastossa lähes viisi hehtaaria metsää luonnonhoidon nimissä.
–Perimmäinen tavoite on parantaa tällaisen vanhan talousmetsän monimuotoisuutta, sanoo erikoissuunnittelija Petri Loikkanen.
Maanantaina työn alla olleella alueella kasvaa pääosin noin 50-vuotiasta istutusmännikköä. Polton tavoitteena on saada alueelle myös esimerkiksi lehtipuuntaimia. Metsää ei polteta täydellisesti, vaan esimerkiksi puut jäävät pystyyn, joskin tyvipäästään hiiltyneinä.
Ennallistamispolton Loikkanen toteaa simuloivan metsäpaloa, vaikka ei sitä vastaakaan alan pienuuden ja sen vuoksi, että poltto on hallittua. Loikkanen arveli maanantaina, että alueelle suuntaa välittömästi polton jälkeen tai jo sen aikana esimerkiksi uusia hyönteislajeja.
–Myöhemmin osa näistä puista kaatuu ja siitä syntyy hiiltynyttä puuainesta ja lahopuuta, joka on myös tietyille lajeille ensiarvoisen tärkeää.
Jotain poltto myös hävittää: alue on tarkistettu metsäkanalintujen maapesien varalta ja jos alueella olisi havaittu harvinaisempia lintuja, se olisi otettu huomioon. Loikkanen myöntää, että alueella olevat pikkulintujen pesät palavat ja pesintä niiltä osin epäonnistuu. Hän toteaa kevään olevan vielä sen verran varhainen, että pesintään tullee uusikin mahdollisuus. Linnut ja nisäkkäät lähtevät pois metsäpalon alta, mutta tuleen jäävät hyönteiset ja muut pieneliöt palavat. Loikkanen toteaa, että ennallistamispolton hyödyt lajistolle ovat kuitenkin haittoja suuremmat. Metsäpaloista riippuvaiset kovakuoriaiset voivat aistia lämmön ja savun kilometrien päästä.
Koko juttu 17.5. painetussa ja digilehdessä!
