Mathildan Marinassa käytiin viime viikolla leikkimielistä suukopua taiteesta; onko maalauksessa käpälissään pakettia pitävä jänis saanut paketin, tarjoaako se sitä katsojalle vai esitteleekö vaan.
–Ihan vapaasti saa tulkita, päätti kuvataiteilija Kiisi Toivanen toimittajan ja itsensä välisen kinan ratkaisemattomaan.
Jänis ja muita Toivasen maalauksia on esillä Marinassa. Toivanen asuu ja työskentelee Tahkolla, mutta paluu Mathidedaliin on melkein kuin paluu kotiin. Kirsi Siikosena tutuksi tullut taiteilija asui Kirjakkalassa parikymmentä vuotta, mutta jätti Perniön maisemat leskeksi jäätyään.
–Tuli olo, että nyt on päästävä pois. Tahkolla minut on otettu hirmuisen hyvin vastaan, Toivanen kiittää.
Maalausten eräs kantava juoni ovat perinteisesti olleet ilmeikkäät eläinhahmot. Tosin eivät aina hilpeän humoristiset. Maalauksiin Toivanen purkaa myös itseään, pelkojaan ja huoliaan ja epämieluisia asioita. Hän myöntää usein miettivänsä, mikä eläin keskustelukumppani olisi, jos maalaukseen päätyisi.
–Tuo kissa numeroiden keskellä olen kyllä minä, sekään ei pidä yhtään matematiikasta, Toivanen virnistää.
Eräs taiteilijan haave olisi nähdä omat työt myös muualla kuin kankaalla.
–Hienoa olisi päästä tekemään kuoseja esimerkiksi lakanoihin tai tyynyihin, Toivanen paljastaa.
Yksi päänavaus on tehty jo: Toivasen maalauksia on painettu muistikirjojen ja kansioiden kansiin. Tuotteet on toteuttanut salolainen Pertinax.
–Idea tuli heidän suunnaltaan. Olen ehkä vähän arka itseäni tyrkyttämään.
