Tervepä terve. Toimituksen lounaisverkon viikkosaalis perataan tässä seuraavaksi.
***
Ruoka-asiat ovat olleet uutisissa viikolla. Kalastusalueilla on puhuttanut se, miten verkon silmäkoon nosto vaikuttaisi kuhakantoihin ja -saaliisiin, ja toisaalla on pohdittu, millä keinoin hirvikantaa pitäisi nostaa.
Viihdearvon puolesta antoisinta on ollut lukea facebook-keskusteluja erään siipikarjayhtiön sivulla. Kaukana ei ole ajatus, että jos sama porukka keskustelisi nokatusten, siinä rinnukset venyisivät. Yhtäällä ovat broilerin elin- ja kuolinoloista huolestuneet, toisaalla mokoman helppoutta ja maukkautta ylistävät.
Kielipoliisin vinkkelistä tekisi mieli jättää juttu omaan arvoonsa. Vähemmästäkin on nostettu metakka virheellisestä mainonnasta, kun sekä yhtiö itse että syöjät puhuvat kanasta. Siitähän ei ole broilerin kyseessä ollen kyse; kana on kuitenkin aika eri elikko, mitä nyt jalkojen ja silmien lukumäärä täsmää.
Hämmennyksen vuoksi voisi toki alkaa käyttää broilerista puhuttaessa vanhaa syöttökananpoika- sanaa.
Väärän sanan käyttö on toki omiaan aiheuttamaan inflaatiota. Kohta kaikki luulevat, että vanha kunnon kana on sama asia kuin broileri masentavimmillaan: ylihintaiseksi riekaleiksi silputtu eläinparka oranssissa marinadissa.
Eipä sillä, ettei mokomasta ruoaksi olisi: reisikoipipalat ovat kauppana hyvä. Rasian hinta on parhaimmillaan pari euroa ja paljoa muuta ei tarvitse kuin käännellä koivet mieleisissä mausteissa, nostella vuokaan ja unohtaa tunniksi uuniin. Näillä on moni laskujenmaksupäivän jälkeinen aika pelastettu.
***
Pääsiäinenhän on kannat jakavaa ruoka-aikaa. Mämmit ja lampaat joko ovat mieleen tai eivät ole. Jälkimmäinen on tietysti kranttuilua ja höhlää.
Yllättävää on, että uskonnon varjolla lammasta ei karsasteta, vaikka maailma muuten on täynnä mitä kaukaa haetuimpia boikotin aiheita. Uskonnollinen perinnehän lampaan syöminen pääsiäisenä on.
Historian takia jonkun asian boikotointi on tietysti usein järjetöntä ja ravinto-opillisestikaan ei kannattaisi vältellä; nykytiedon valossa kaikesta saa kuitenkin syövän.
Pääsiäispyhissä joka tapauksessa on tietty tunnelmansa, samoin kuin itsenäisyyspäivässä usein.
Paaston ja puhdistumisen tunnelmaan pääsee, kun päivän hautoo rosvopaistia naama noessa ja ennen syömistä avaa ulkosaunomiskauden.
***
Mitä tulee ruokapuoleen, Turun saaristossa asiassa ei liene kehumista. Meriveden mataluuden takia losseille on asetettu painorajoituksia, joka tietää sitä että lampaasta voidaan viedä saareen asti lähinnä talja eikä kanoistakaan paljon painavampaa kuin päälliskarvat tai munankuoret.
No, maun ja ravintoarvon puolesta nämä taitavat kuitenkin pestä valtaosan muista kevyttuotteista.
***
Heip.
aku.poutanen@pernionseudunlehti.fi
