Eero Uusitalo: Kylistä tulee uusi pienin toimija yhteiskuntaan kunnan tilalle

Suomen kylätoiminta ry:n hallituksen puheenjohtaja, Eero Uusitalo ei viime viikolla säästellyt sanojaan.
Uusitalo peräsi kylien toimijoilta pikaista ryhtiliikettä.
– Ne vätykset, jotka eivät ole saaneet edes kyläsuunnitelmaa tehtyä vaan ovat lähinnä viihdyttäneet itseään, niille tulee kiire.
Lehmirannassa puhunut Uusitalo totesi,  että tulevaisuudessa pienin toiminnallinen yksikkö on kylä.   Näin on linjattu myös tuoreessa maaseutupoliittisessa kokonaisohjelmassa, ja asiasta on tehty myös valtioneuvoston selonteko.
– Se tulee menemään eduskunnassa läpi, uskoi Uusitalo.
– Jatkossa pienin yksikkö ei ole kunta.
Uusitalo tiesi, että herkästi vedotaan siihen ettei kylissä ja järjestöissä ole valmiuksia.
– Ei silloin olekaan, jos kaikki odotetaan vain kunnalta.  Se on sellaista vätysasennetta, mitä ei saisi ollakaan.
– Se on ongelma, että yhteiskunta rakenteiltaan muuttuu niin nopeasti ettei yhdistysmaailma pysy perässä.
Mistä Uusitalon ajatus sitten lähtee? Siitä, että kuntaliitosten myötä demokratia loittonee  luottamushenkilöiden määrän pienenemisen myötä, toteaa Uusitalo.
Julkinen päätöksenteko keskittyy, ja Uusitalo totesikin ettei usko edustukselliseen demokratiaan isoissa yksiköissä.
– Se on yksi hailee mistä valtuutetut ovat kotoisin. Ei saa olla naiivi. Isoissa organisaatioissa keskuksissa asuvat virkamiehet rakentavat ne asiat.
– Mene siinä sitten jonkun kulmakunnan asukkaana sanomaan jotain, ei se siitä tokene.
Mikä stten on vastaus.
– Tarvitsemme yhä kipeämmin sellaisia yhdistyksiä, joilla on monialainen vastuu oman alueensa kehittämisestä. 
– Tärkeintä on, että laajassa Suomessa on toimivia kyliä, mitkä otetaan politiikassakin huomioon ja vakavissaan.
– Paikallisia, julkisia vallankäyttömuotoja tarvitaan.