Skip to main content

Tervepä terve. Toimituksen koillislautan viikkolegi purjehditaan tässä seuraavaksi.
***
Paljon on elokuvia, joissa joku kauheus on pyyhkäissyt maan päältä ison osan väestä. Usein tällaisten filmien päähenkilöinä seurataan muutamaa henkiinjäänyttä hahmoa. Rikollisuus rehottaa, kaikesta on pula ja harvat kanssaihmiset voivat olla uhka.

Aineksia tämänsuuntaiseen olisi ammennettavissa myös tosielämästä Suomen saloilta.
Lueskelin tuossa Mirkka Lappalaisen kirjaa Jumalan vihan ruoska.  Nimi on hurja,  kuten aihekin: kirja kertoo suurista kuolonvuosista eli Suomen 1690-luvun nälänhädästä.  Kyseessä on tietokirja, mutta ei kuiva paketti. Lappalainen kirjoittaa sujuvaa tekstiä ja on perannut valtavan määrän lähteitä.

Aihe vaan on vaikea sisäistettäväksi. Kun nykyihmisen ruokapula on sitä, että kaapissa on vain leipää ja makkaraa, on nälkävuosista lukiessa mahdoton välttyä ajattelemasta, että mikä hätä kirjan ihmisillä on, onhan aina jotain kaapissa tai naapurista lainattavissa.  
Kirja muistuttaa lukijaa tylysti siitä, että  katovuosina näin ei ollut, ja riista- ja kalatilannekin oli huono.  Nälän seurauksena tehtiin rikoksia ja väkivaltaa. Koko valtakunta oli valmistautunut kriiseihin huonosti.
Samaan aikaan kerrotaan siitä, miten hankalat elinolot olivat etenkin talvella: oli kylmää, pimeää ja tietöntä.

Jos tässä nyt ei ole aineksia seuraavaan oikein mielen ankeaksi vetävään kassamagneettiin, niin ei missään.  Sodatkin ovat kelvanneet aiheeksi vuosikymmeniä.
***
Tiedonkulun puutteet ovat jännityselokuvien peruskamaa. Hätäpuhelu ei mene perille tai kukaan ei kuule, kun oveen jyskytetään.
Samaa sivutaan kirjassa; maaherra kirjoittaa lokakuussa 1696 Ruotsiin pyytääkseen lupaa jakaa kruunun makasiinista viljaa.   

Voi vain kuvitella, miten hätä on kasvanut jo niiden viikkojen aikana, jotka  kirje on tehnyt matkaa Tukholmaan. Paluukirjettä on saatu sitäkin odottaa.  Tänä päivänähän kriisi syntyy jos puhelimeen ei vastaa vessassa ollessaan.

Runsaat 300 vuotta sitten pikaruokaa ei järin tunnettu.
***
Heip.

aku.poutanen@pernionseudunlehti.fi

Jaa artikkeli: