Sisälahdissa alkaa olla riitettä ja vahvempaakin jäätä. Kuva on Kemiönsaaresta, Västanfjärdin Lammalanlahdelta ja otettu uudenvuodenaattona.
Pohjoisenpuoleinen Hannes-myrsky ja sitä seuranneet pakkaskelit edesauttavat jäiden muodostumista mereen, kommentoi Ilmatieteen laitoksen vanhempi merijääasiantuntija Jouni Vainio.
Lämpimän joulukuun jälkeen pakkaset ovat saapuneet myös Lounais-Suomeen ja ennusteet myös povaavat kylmien säiden jatkumista. Tämä tarkoittaa myös tilannetta, jossa mereen muodostuu ennen pitkää kulkemiseen tarvittava jääkerros.
–Tällainenhan on hyvä tilanne, että tulee kunnon pakkaset. Kovalla pakkasella kohtuullisen nopeasti jää muodostuu teräsjääksi ja se on silloin vahvempaa, kuin jos lämpötila on ollut siinä nollan tietämissä, Vainio kuvailee.
Jäätymistä nopeuttaa myös välipäivinä koettu Hannes-myrsky, kertoo Vainio. Myrskyn myötä eri lämpöiset vedet sekoittuvat siten, että pinnan kylmempi, kevyempi vesi päätyy syvemmälle ja lämpimämpää vettä nousee myös syvemmältä pintaan. Tämän myötä esimerkiksi rannan läheisissä matalissa vesissä vesi on Vainion mukaan aika tasaisesti saman lämpöistä.
–Se on hyvä asia jäätymisen kannalta, että sekoittavan myrskyn jälkeen tuli pakkasjakso.
Jäälle menemistä joutuu kuitenkin vielä odottamaan. Vainio neuvoo, että jos tänä viikonloppuna näkee jäätyneen lahdelman, niin pakkasten jatkuessa jään kestämistä kannattaa odottaa seuraavaan viikonloppuun saakka.
–Jos nyt on ohut jää, et tiedä syntyikö se eilen vai viikko sitten. Kyllä se pakkasilla on niin, että sinne voi mennä, kun viikon verran seuraa jään muodostumista, hän toteaa.
Toisaalta eteläiseen Saloonkin saatu lumisade taas laittaa hidastaa jäätymistä, sillä lumi toimii eristeenä. Lisäksi jos lunta sataa paljon ohuen jään päälle, se painaa jäätä alaspäin. Tällöin jäässä olevista halkeamista tulee vettä pinnalle, mikä tekee lumesta sohjoa. Sohjo taas jäätyy pakkasilla heikommin kantavaksi kohvajääksi.
–Kohvajäätä pitäisi aina olla tuplaverran verrattuna teräsjäähän, kun mietitään kuinka paljon se kantaa.
