Mylläri Gunilla Huttusta esittävä Sonja Leino joutuu tarinassa todistelemaan kaikille, että hän ei ole hullu.
Salon Teatterin uusi näytelmä Ulvova mylläri näyttää katsojille, millaista on elämä tiiviin yhteisön ulkopuolella. Arto Paasilinnan menestysromaaniin perustuva esitys on onnistuttu erinomaisesti tuomaan tähän aikaan alkuperäistä tarinaa kunnioittaen.
Näyttelijät suoriutuvat rooleistaan kiitettävästi. Vaikka hahmojen luonteenpiirteitä on esityksessä hieman kärjistetty, tarina pysyy silti uskottavana.
Tarinassa myllärin rooli on vaihdettu miehestä naiseksi. Vaikka muutoksen myötä tarina tuotiin uudella tavalla 2000-luvulle, tarina olisi toiminut hyvin myös ilman muutosta. Ohjaaja Toni Ikola on onnistunut luomaan Vuohensaaren kesäteatterin lavalle uskottavan maailman, jossa ennakkoluulot määrittelevät ihmisen statuksen yhteiskunnassa.
Vaikka näytelmässä on paljon hulvatonta huumoria, vauhdikkaita takaa-ajokohtauksia ja ripaus romantiikkaa, on näytelmän parasta antia silti ehdottomasti yhteiskunnallinen näkökulma. Nykyajan yksi suurimmista ongelmista on ihmisten syrjäytyminen lieveilmiöineen. Tarinassa kuvataan onnistuneesti, kuinka yksinäiseksi ihminen voi tuntea itsensä myös yhteisön sisällä.
Salon Teatterin uusi esitys on moniulotteinen katsaus ihmisyyteen. Tarinasta voisi varmasti löytää uusia kerroksia, jos näytelmän katsoisi useamman kerran. Salon Teatterin parin vuoden takainen esitys Seili näytti katsojille koskettavalla tavalla, millaista on elämä hyljeksittynä.
Ulvova mylläri jatkaa onnistuneesti saman teeman käsittelyä, jättäen katsojalle jälleen saman kysymyksen, kuka oikeastaan on hullu, ja miten hulluus määritellään?
