Lapset ja nuoret ovat taas syksyn saapuessa pakanneet koulureppunsa. Jotkut onnekkaat ovat saaneet kivoja uusia vaatteita, kouluvälineitä tai vaikkapa tuliterän matkapuhelimen kiiltävine kuorineen. On kiva aloittaa uusi koulusyksy, kun näkee kavereita ja voi vaihtaa kuulumiset kesänvieton jälkeen. Monet ovat päässeet hienoille kesälomareissuille ja toiset ovat iloitelleet huvipuistoissa ja niin edelleen.
Kaikkia ei koulun alku hymyilytä. Kiusatut ovat kauhuissaan laskeneet aamuja, milloin se taas alkaa. Koko lukuvuoden kestävä hylkiminen ja kiusaaminen alkavat, taas. Syyt kiusaamisen taustalla ovat moninaiset. Joku on väärän näköinen, ujo, hiljainen tai vähävaraisesta perheestä. En voi hyväksyä kiusaamista missään tilanteessa, mutta perheen rahatilanteen takia kiusaamiseksi joutuminen on täysin epäinhimillistä. Järkyttävää. Perussuomalaisilla on nollatoleranssi kiusaamisen suhteen niin kouluissa kuin työpaikoilla.
Siitä löytyy tutkimusnäyttöä, että köyhyys vaikuttaa muun muassa kiusatuksi tulemiseen. Köyhempien perheiden lapset kokevat muita useammin kiusaamista. Ei ole välttämättä uusimpia vaatteita, hienoa puhelinta tai hienoja matkatarinoita kerrottavana. Joidenkin maiden kouluissa pukeutuminen on ratkaistu koulupuvuilla. Silloin vaatetus ei ole ainakaan syy kiusata. Kännykät eivät myöskään kuulu mielestäni kouluarkeen. Hätätilanteen sattuessa oppilaat ovat kyllä tavoitettavissa koulun henkilökunnan avulla ja kännykät palvelisivat sitten koulumatkoilla. Pitää muistaa, että matkapuhelin voi olla sekä kiusaamisen väline, että syy. Kännykät parkkiin koulupäivän ajaksi!
Tänä päivänä peräti viidennes suomalaisista nuorista kärsii mielenterveydellisestä häiriöstä. Syyt näiden taustalla ovat moninaiset. Turvallisen ympäristön puute, perheen tuen puute, kiusatuksi tuleminen, kiusaajana olo.
Kiusaamisen vaikutukset nuoren tulevaisuuteen ovat usein dramaattiset. Puhutaan mittavasta yhteiskunnallisesta ongelmasta. Koulukiusaamisen osalta on oltava nollatoleranssi ja sen pitää oikeasti näkyä koulujen käytävillä ja pihamailla. Kiusaaminen on havaittava ja sille on laitettava piste. Koulujen henkilöstöresurssit on vedetty tiukoille mikä valitettavasti heijastuu henkilökunnan mahdollisuuksiin puuttua kiusaamiseen. Osassa kouluista ongelmaa yritetään jopa lakaista maton alle. Tämän hetkiset resurssit ja keinot puuttua kiusaamiseen ovat liian vähäiset.
Laadin viime keväänä lakialoitteen koulurauha-asiamiehen nimittämisestä kuntiin. Koulurauha-asiamies toimisi ulkopuolisena asiantuntijana haastavien kiusaamistapausten käsittelyssä, mikä mahdollistaisi vaikeidenkin tilanteiden rakentavan käsittelyn. Tämä toisi käytännön helpotusta ongelmiin puuttumiseen Suomen kouluissa. Koulut ovat olleet pitkään säästöpaineiden alla mikä vaikuttaa myös paikoin toimintakykyyn torjua kiusaamista. Nyt syksyn budjetissa odotan hallitukselta tuntuvaa kädenojennusta koulutuksen saralla. Tarvitaan lisää resursseja opetuksen laadun varmistamiseen ja tietysti myös koulurauhan varmistamiseen.
Kiusaamisen laajuutta ja yhteiskunnallisia vaikutuksia ei saa vähätellä. Ongelmia ei saa lakaista maton alle vaan ne pitää rohkeasti kohdata. Kuntapoliitikkojen ja tietysti meidän kansanedustajien on yhdessä pohdittava, miten kaikenlainen kiusaaminen saataisiin kuriin. Välittäminen on se ase, jolla voidaan saavuttaa tuloksia. On tärkeää pitää silmät auki ja puuttua heti, jos havaitsee kiusaamista. Tämä koskee meitä kaikkia. Kiusaamista ei saa hyväksyä millään tasolla.
Ritva ”Kike” Elomaa
kansanedustaja
