Tämä on sananmukaisesti käsityötä. Kai Heiskari pitelee toisessa kädessään puista harjan runkoa, jonka läpi tulee lenkki metallilankaa. Toisessa kädessään hänellä on jouhia, joista sormet näppärästi erottelevat pienempiä nippuja. Kohta metallilanka kiristää pienemmän nipun kiinni puuhun. Saunaharja on valmistumassa, yksi monista. Työn käydessä kuuluu vain pieni suihke langasta.
–Hiljaistahan tämä työ on, myöntää Heiskari.
Hän on toisen polven harjantekijä, jonka yritys Kaarnalaiva on löytänyt tiensä Teijolle, Masuunin pihapiiriin.
–Isä teki aikanaan harjoja ja äiti myi niitä toreilla. Verstaan lattialla tuli istuttua jo pienenä. Kyllä tämä sieltä lähtee, myöntää Heiskari.
–Vaikka olen tehnyt muitakin hommia välissä, tähän on veto, vaikka välillä toimeentulo olisikin tiukemmassa.
Tuuloksessa syntynyt Heiskari on tehnyt kierroksen eteläisessä Suomessa ja päätyi Teijolle vähän kuin sattumalta.
–Juha Bäckmand tarjosi torppaa kartanon lähellä pitkällä vuokrasopimuksella ja tartuimme siihen. Siellä on nyt vuoden päivät tehty kunnostustöitä.
Kun koti siirtyi Teijolle, sai verstaskin omat tilat kylästä – samoin pieni puoti verstaan yhteydessä.
Käsityöläisen johtotähdet ovat luonnonmukaisuus ja ekologisuus.
–Olin maaliskuussa messuilla ja siellä huomasi, että nyt muovista eroon pääseminen on puheenaihe. Oli vielä muoviton maaliskuukin. Puisesta tiskiharjasta on ollut oikein buumi, iloitsee Heiskari.
–Puinen tiskiharjahan on keittiössä ihan sisustuselementti. Moni valitsee väriä kauan.
Koko juttu painetussa lehdessä
