Salossa on pistetty kaupungin liikenneasiat taulukoiksi ja kaavioiksi. Valtakunnallisen liikennetutkimuksen Salon osuutta esiteltiin tiistaina.
Tulokset eivät ole yllätys: eteläisessä Salossa ja maaseudulla muuallakin harmittaa joukkoliikenteen yhteyksien vähäisyys. Ehkä vähiten tuloksissa yllättää se, että 18-34-vuotiaat miehet ovat laiskimpia joukkoliikenteen käyttäjiä. Tässä joukossa taitaa olla palo auton rattiin, oli joukkoliikennettä tarjolla tai ei.
Joukkoliikenteen puute on nimenomaan Salon sisäisen liikenteen kompastuskivi: Salon keskustasta ainakin Helsingin ja Turun suuntaan riittää yhteyksiä, ja Perniöstä Salon ja Kemiönkin suuntaan on bussivuoroja. Jos tavoitteeksi otetaan kirkolta kirkolle kulkeminen, se onnistuu lukuvuoden aikana ja virka-aikaan tyydyttävästi; kesällä ja iltasella on hankalampaa. Tieto, jonka mukaan henkilöauto on ylivoimainen ykkönen, kertoo omaa kieltään.
Kehotus sähköautojen ostamiseen voi tuntua kaukaa haetulta: maaseudun perheellä on oltava äkkiä kaksi-kolmekin autoa, ja tällöin valinta äkkiä kohdistuu muutamaan edulliseen bensa-autoon, ei yhteen kalliiseen sähköpeliin.
Mitä olisi tehtävänä, jotta kyselyyn vastanneiden suupielet nousevat ylöspäin. Jotain on jo tehty, esimerkiksi kaupungin järjestämä kesäliikenne Teijolla on hyvä tapa kerätä kokemuksia. Ilmeisesti takavuosien malliin, jossa linja-autot kiersivät pitkin maaseutua aikataulun mukaan, ei enää ole paluuta. Vaihtoehdoksi jäänee jonkinlainen kutsupohjainen järjestelmä, jossa omilla kulkutoiveilla on hiukan painoarvoa – vaikka ihan taksin tai oman auton veroinen vapaus ei toteudukaan. Kukaan tuskin maallakaan odottaa, että bussi porhaltaisi oman portin editse vartin välein kuten kaupungissa.
