Susiperhe halutaan rikkoa

Metsästäjät ovat hakeneet kolmea kannanhoidollista kaatolupaa Salo-Raasepori alueella elävään susilaumaan.
Susi on Suomessa erittäin uhanalainen laji. Sudet ovat aina kuuluneet Suomen luontoon. Meidän pitäisi pyrkiä turvaamaan susien tulevaisuus koko Suomessa. Susilla tulisi olla samanlainen oikeus elää maassamme kuin millä tahansa alkuperäisluontoon kuuluvalla lajilla.
Suden ravintotila on erinomainen; sen ravinto koostuu pääasiassa kauriista. Susi ei tule hakemaan lasta koulun pihalta eikä ihminen kuulu suden ravintokohteisiin. Esim. hirvikolarit, mehiläiset ja ampiaiset aiheuttavat ihmiselle todellisen kuolemanriskin, sudet eivät.
Hirviä ja kauriita on teillä liikkujien ja metsänomistajien mukaan liikaa. Susi vähentää luontaisesti hirvi- ja kauriskantaa. Metsästyskoiravahingoista puhuttaessa kannattaa muistaa, että maastossa koirille tapahtuu huomattavan paljon myös muita vahinkoja. Koiria kuolee vuosittain metsästysonnettomuuksissa, hukkumalla ja jäämällä ajon yhteydessä auton alle. Näin ollen susi ei ole metsästyskoiran ainoa uhka.
Suomessa ei ole niin paljon laajoja erämaita, että sudet voitaisiin rajata elämään kaukana ihmisasutuksesta. Tiheämmin asutuilla seuduilla kohtaamisilta ei voida kokonaan välttyä ja olisi syytä muistaa, ettei jonkun pihan tai tien poikki oikaiseminen tee sudesta häirikköä. Suden kanssa voi oppia elämään ja se edellyttää molemminpuolista sopeutumista. Tavoitteena tulee olla mahdollisimman suuren monimuotoisuuden säilyttäminen kaikissa metsissämme.
Nykyinen kannanhoidollinen metsästys ei ole näyttänyt onnistuvan suunnitellusti. Metsästäjät ampuvat enimmäkseen aikuisia susia nuorien susien sijasta. On vaikea erottaa kesällä syntyneitä pentuja aikuisista. Pentu voi painaa talvella yhtä paljon kuin aikuinen. Jos jahdissa tapetaan aikuisia, perhettä koossa pitäviä alfayksilöitä, seuraa ongelmia. Susia tulisi näkymään entistä enemmän pihoilla ja laiduneläinvahingot lisääntyisivät.
Metsästys on tarkoitus kohdistaa elinvoimaisiin laumoihin. Salo-Raaseporin alueella elävä lauma ei ole vielä edes vakiintunut. Lauma on vakiintunut silloin, kun siihen syntyy säännöllisesti pentuja. Salo-Raaseporin alueella elävän lauman koosta ei ole vielä tarkkaa selvyyttä lumettoman maan takia. Seudulla ei myöskään elä montaa laumaa lähekkäin. Lauman koko pienenee luontaisesti kevättalvella, kun osa pennuista lähtee etsimään omaa reviiriä itselleen.
Jenni Merilä