Monet tietävät kotipitäjänsä vanhat rakennukset, ja osaavat kertoa niiden historian rakentamisesta saakka.
Perimätiedolla on kuitenkin rajansa – harvempi tietää, miten tuhansia vuosia sitten on eletty ja kuoltu vain muutaman kilometrin säteeltä omasta kotipihasta. Historiankirjatkaan eivät sitä osaa kertoa, mutta pilkahduksen esihistoriasta voi löytää yllättävän läheltä.
Museoviraston ylläpitämästä muinaisjäännösrekisteristä löytyy Perniön alueelta yli 180 kohdetta. Vuonna 1997 Perniössä tehtiin Museoviraston kuntainventointi, jossa jo tunnettuja muinaisjäännöksiä käytiin läpi, ja uusia mahdollisia löytöjä tarkistettiin.
Inventointitiedoista käy ilmi, että suurin osa Perniön muinaisjäännöksistä ajoittuu pronssikaudelle, joka Suomessa oli vuosien 1500–500 eKr. välillä. Perniössä on asuttu jo tätä ennen: kivikautisia asuinpaikkoja tunnetaan neljä.
Varsinais-Suomen maakuntamuseon maakunta-arkeologi Kaisa Lehtonen kehuu, että Salon seutu on laajalti tutkittua. Alueella on tehty arkeologisia kaivauksia lukuisia jo 1800-luvun lopulla. Perniöstä löytyy myös Suomen mittakaavassa harvinaisia muinaisjäännöksiä.
– Nelisivuisia hautalatomuksia löytyy vain Perniön, Karjaan ja Tenholan alueelta, eli kyseessä on hyvin rajoittunut hautamuoto. On ajateltu, että se on tullut tänne Baltian alueelta, Lehtonen kertoo.
Lue lisää painetusta lehdestä
