Peruskoulun päättöluokan oppilailla on talven aikana edessään elämänsä uranvalinnan ensimmäinen merkittävä vaihe. Osa suunnistaa ammatillisiin opintoihin, osa lukioon.
Maamme on laaja ja harvaanasuttu, mutta lukioverkostomme kansainvälisesti ottaen edelleenkin tiheä. Lähes jokainen suomalainen voi käydä koulutiensä kotoa käsin yliopistonkynnykselle saakka. Tämä on lukiota aloittavalle nuorelle suuri etu.
Se kertoo myös koulutuksen arvostuksesta sekä maassamme vallitsevasta alueellisestaja koulutuksellisesta tasa-arvosta. Koulun jatkaminen lähellä omaa kotia merkitsee nuorelle ja hänen perheelleen kustannusten ja päivittäisen ajan säästöä.
Pääosin Suomen heikosta taloudellisesta tilanteesta johtuen koko toisen asteenkoulutus on tällä hetkellä suurien muutossuunnitelmien alaisena. Muutokset koskevat niin ammatillista koulutusta kuin lukiotakin, kohteina säästövaateiden ohella koulutuksen sisällöt ja jopa kysymys siitä, miten koulutuksen järjestäminen tulevaisuudessa organisoidaan.
Tämä voi herättää levottomuutta koulu- ja uravalintoja pohtivissa nuorissa. Valtiovallan moneen otteeseen julkilausuttuna tavoitteena on kuitenkin, että kaikilla nuorilla on jatkossakin mahdollisuus lähialueellaan laadukkaaseen koulutukseen.
Hallituksen 16.10.2014 eduskunnalle antamissa järjestäjälupia koskevan lakiesityksen perusteluissa todetaan: ”Uudistuksella turvataan lukiokoulutuksen saavutettavuus ja laatu sekä lukiokoulutuksen erityispiirteet koko maan kattavasti”.
Suunnitellut uudistukset ovat tulossa poliittiseen keskusteluun, ei vähiten siksi, että ne osin rajaisivat kunnallista itsemääräämisoikeutta. Ainakin vaalivoittoon tähtäävä Keskustapuolue on ottamassa pienten lukioiden puolustamisen erääksi vaaliteemakseen.
Kouluvalintoja pohtivan nuoren ei tarvitse omalta osaltaan koulutuspolitiikan muutoksista kovasti huolestua. Pieni lukio on edelleenkin hyvä ja turvallinen vaihtoehto.
Opetusryhmät ovat pienehköt ja opintojen ohjaus ylenpalttista. Opettajat tuntevat usein jopa niidenkin opiskelijoiden nimet, joita eivät itse opeta. Ylioppilastutkinnon edellyttämä kurssivalikoima on kautta maan pienissä ja suurissa lukioissa sama.
Pienissä ryhmissä ja hyvin ohjattuina kouluyhteisön jäsenet kantavat yhdessä vastuuta hyvien tulosten saavuttamisesta.
Pienissä lukioissa opiskelijat suorittavatkin keskimäärin ottaen merkittävästi enemmän kursseja kuin suurissa. Keskeyttäneiden ja neljännen vuoden opiskelijoiden osuudet ovat pienissä lukioissa huomattavasti maan
keskiarvoa pienemmät.
Huolenpito heijastuu myös myöhempiin opintoihin. Helsingin Sanomien viimeisimmässä yhteenvedossa koskien ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin hakeutuneita ylioppilaita 63 % Suomen Lähilukioyhdistyksen jäsenlukioista sijoittui valtakunnallisen jakauman keskimmäisen arvon eli mediaanin paremmalle puolelle.
Maamme päivälukioista lähes puolet on maaseudun ja haja-asutusalueiden pieniä alle 150 opiskelijan yksiköitä. Suuri osa Suomen Lähilukioyhdistyksen 170 jäsenlukiosta on saanut valtiovallalta merkittävää tukea uuden teknologian käytön edistämiseen.
Pienten lukioiden verkosta onkin tullut alan valtakunnallinen esimerkki.
Jukka O. Mattila
Puheenjohtaja
Suomen
Lähilukioyhdistys
Hattula
