Tämä voisi sattua tosielämässä: muistihäiriöinen ikäihminen on hävinnyt. Henkilöstä tehdään katoamisilmoitus poliisille. Jossain vaiheessa viranomainen tekee päätöksen siitä, että Vapaaehtoinen pelastuspalvelu, Vapepa, hälytetään mukaan etsintöihin. Kohta puhelimet alkavat soida vapaaehtoisten luona, ja lähtö on sen jälkeen ripeä.
– Reppu on muuten valmiina, sinne heitetään vain vesipullo ja termos ja lähdetään, kuvaa Anne-Maria Etsalo.
Hänen lisäkseen mukaan autoon loikkaa koira. Perniöläiset Etsalo, Pekka Salomaa ja Saana Kokko-Virtanen kuuluvat Vapepan hälytysryhmään. Kolmikko on mukana toiminnassa koiriensa kanssa.
Tasan 50 vuotta toimineen vapaaehtoisen pelastuspalvelun toimintaa koordinoi Punainen Risti, ja valtakunnallisesti mukana on jäseniä yli kahdestakymmenestä järjestöstä, muun muassa reserviläisliitoista, partiolippukunnista tai lento- ja meripelastusseuroista.
Koirat ohjaajineen ovat tärkeä osa kokonaisuutta, mutta kukaan ei ole toistaan merkittävämpi.
– Siellä tarvitaan koirien lisäksi ihan kaikki, Autoliittolaiset ja suunnistajat ja muut, muistuttaa Saana Kokko-Virtanen.
Koiran kanssa tehdään töitä pitkään sen opettamiseksi eri tilanteisiin ja ympäristöihin.
Hälytystehtäviä on vuodessa kolmesta seitsemään, mutta koirien harjoituttaminen on jatkuvaa ja säännöllistä.
Yksityiskohtia keikoista on turha tivata: Vapepan toiminnassa mukana olevilla on salassapitovelvollisuus.
Liikkeelle lähdetään joka kerta samalla intensiteetillä.
– Siellä on kuitenkin aina jonkun läheinen kateissa, Kokko-Virtanen muistuttaa.
Lue koko juttu painetusta lehdestä
