Biologi menee tarvittaessa järveen vaikka marraskuussa. Tobias Henrikssonin alkuviikon kierros piti sisällään ojavesimittauksia muun muassa Suomusjärvellä. Iltapäivällä hän tutustui Naarjärveen, sananmukaiseti pintaa syvemmältä.
Töissä voi olla tarpeen pitää joskus pää kylmänä, mutta Tobias Henrikssonilla pysyvät viileänä jalat ja ihan yrittämättä.
–Vaikka on hyvät kahluuhousut, huomaa kyllä, että vesi alkaa olla aika viileää, mietti Henriksson maanantaina Naarjärvellä.
Toteamus ei ollut moite; biologi on hyvillään siitä, että saa viettää aikaa kentällä.
Monelle perniöläiselle uimapaikkana tuttuun Naarjärveen hän käveli lehtikuvan takia, mutta samalla saattoi tehdä silmämääräisiä havaintoja niin veden kirkkaudesta kuin kasvillisuudestakin.
Varsinaista dataa ja kahluukokemuksia hänellä on jo useammalta seudun järveltä, Perniöstä muun muassa Yliskylän Pitkäjärveltä ja Saarenjärveltä. Henriksson työskentelee projektityöntekijänä Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistyksessä. Yhdistys toteuttaa Salon järvet –hanketta, jossa kartoitetaan kaikkiaan 28 salolaisen järven tila.
Nyt käynnissä oleva hanke päivittää Hans Vogtin ja Päivi Joki-Heiskalan vuosituhannen alussa tekemää selvitystä. Pyöreästi neljännesvuosisadassa on ajattelu muuttunut.
–Nyt pureudutaan enemmän valuma-alueille, kun aiemmin tutkittiin itse järviä, Henriksson sanoo.
Koko juttu 7.11. painetusta ja digilehdestä!
