Perniön Ylikulman metsästysyhdistyksen majan pöytien ääressä istui tiistai-iltana koko joukko huolestuneita kyläläisiä niin Ylikulmalta kuin naapurikylistäkin.
Huolen takana ovat pitkään jatkuneet säännölliset susihavainnot ja viime aikoina kirjatut petovahingot.
Murhetta kannetaan niin lapsista, tuotanto- ja lemmikkieläimistä kuin arjen rutiineistakin kuten ulkoiluista.
–Kun tietää, että sudet ovat ihan tässä huudeilla, pelosta tulee todellista, sanoo Susanna Holm.
Hänen kymmenen pihalampaansa katraasta susi nitisti yhden eläimen viime perjantaina vähän matkan päässä Ylikulmalta. Pari viikkoa ennen sitä kylässä kaikkiaan 13 lammasta koki matkansa pään susiperheen käytyä laitumella.
Tiistaina paikalla oli Holmin lisäksi muun muassa lampuri Irmeli Nurminen, joka ottaa eläimensä yöksi sisään. Nurminen muistuttaa, että verraten rajallisen eläinmäärän kanssa ja paimenkoirien avulla tämä vielä käy, mutta käytännössä on myös miinuspuolensa.
–Pelko on ollut aika järjetöntä, ja kun se ei rajoitu syksyyn. En ole nukkunut koskaan niin huonosti kuin viime vuosina ja sitten vielä eläinten pitäjää syyllistetään tapahtuneista onnettomuuksista.
–Jos tähän asiaan olisi helppoja ratkaisuja, ne olisi jo tehty.
Tiistaina koolla olleilla monesta on kouluikäisiä lapsia, joiden kyytikäytäntöjä tilanne on laittanut uusiksi.
Jonna Olkinuora asuu aivan sen laitumen vierellä, jolta petovahingon vuoksi kuoli 13 lammasta. Olkinuora sanoo, että ei päästä lapsia kävellen kotoa taksipysäkille hämärän aikaan. Päivi Paltola toteaa, että huoli ohjaa muutakin kuin koulumatkoja: tohtiiko lapset päästää pihan katvepaikkaan tallin kulmille leikkimään tai metsäpolulle omin nokkineen.
Katihanna Heikkinen muistutti, että koulukyyditysperiaatteisiin on saatu linjaus, jonka mukaan tilapäisiä, poikkeavia kyytejä voidaan järjestää esimerkiksi silloin, jos susihavaintoja tehdään lyhyen ajan sisällä toistuvasti koulumatkan varrella tai susi tulee toistuvasti lähelle asutusta ihmisistä piittaamatta. Tiistaina majalla todettiin, että että nämä ehdot täyttyvät jo nyt.
Jonna Olkinuora mietti, ollaanko kohta siinä tilanteessa, että koiratkin on käytävä lenkittämässä tuttujen maastojen sijaan katuvalojen alla kirkonkylässä.
Myös sitä sivuttiin, tulisiko alueelta metsästäjien voimin vähentää susiakin.
–Jos havaintoja ei tule Tassu-järjestelmään, ei tule lupiakaan, tiivistää yhden kysymyksen metsästäjä ja entinen lampuri Timo Mussaari.
Tiistaina niin Mussaari kuin metsästysyhdistyksen puheenjohtaja Teemu Turunen tuumivat, että kannanhoidollinen metsästys palauttaisi sudelle sille kuuluvan ihmisarkuuden. Viime vuosina kannanhoidolliset kaatoluvat ovat kaatuneet oikeudellisessa harkinnassa.
Timo Mussaari muisti, että havaintoja susista tehtiin jo noin 30 vuotta sitten ja tänä päivänäkin alueella liikkuvat sudet käyttävät pitkälti samoja reittejä.
Havaintoja eläimistä alueella on tehty ja toistuvasti myös aivan lähellä asutusta. Monen kokemus oli se, että susi ei havaitsemaansa ihmistä arkaile.
Koulukyytien mahdolliset poikkeusjärjestelyt ovat harkinnassa ja Susanna Holm muistutti, että tilanne kuormittaa vanhempien lisäksi lapsiakin.
Koko juttu 5.10. painetussa ja digilehdessä!