Voisi sanoa, että yhteiskunnan sivistyksen yksi mitta on, miten hyvin tätä maata rakentaneista huolehditaan.
Tällä hallituskaudella ikäihmisten asemaa on parannettu monella tavoin. Vanhusasiavaltuutetun virka on perustettu ja hänen työnsä ikäihmisten oikeuksien ja aseman parantamiseksi on alkanut. Pieniä eläkkeitä korotettiin heti hallituskauden aluksi. Asiakasmaksulaki astui voimaan kesällä 2021 ja sen myötä monet terveyspalvelut, mm. hoitajavastaanotot muuttuivat maksuttomiksi helpottaen pienituloisten taloutta.
Yksi suurimmista uudistuksista ja myös oma pitkäaikainen toiveeni on ollut vanhusten ympärivuorokautiseen hoivaan tehty lakisääteinen henkilöstömitoitus 0,7. Se tulee asteittain voimaan joulukuun alkuun mennessä. Vanhustenhoivan ja koko terveydenhuollon henkilöstön saatavuusongelmien helpottamiseksi on lisätty alan koulutuspaikkoja ja vahvistettu lisärahoituksella ikääntyneille suunnattuja palveluja kotihoito ja omaishoito mukaan lukien.
Vanhuspalvelulain toinen vaihe astui voimaan vuoden alussa. Siinä yhtenä painopisteenä on kotihoidon ja tehostetun palveluasumisen väliin sijoittuva yhteisöllinen asuminen. Tämä vastaa niiden ikäihmisten tarpeisiin, jotka eivät enää turvallisesti pärjää omassa kodissaan, mutta eivät kuitenkaan tarvitse ympärivuorokautista hoivaa. Myös omaishoidon kehittäminen on menossa eteenpäin.
Hyvin toimiva julkinen sosiaali- ja terveydenhoito ja saavutettavat lähipalvelut ovat tärkeä osa kaikenikäisten arjen turvallisuutta. Jokaisella tulee olla mahdollisuus hyvään hoitoon asuin- hoitopaikasta riippumatta ja saada tarvitsemansa palvelut. Kiireettömään hoitoon pitää päästä nykyistä nopeammin eivätkä maksut saa vaikeuttaa palveluihin hakeutumista ajoissa.
Hyvinvointialueet ovat tämän uudistustyön juuri aloittaneet ja sitä tulee edelleen vahvistaa. Nyt on panostettava hoitojonojen ja hoitovelan purkuun.
Ikäihmisten asemaa tulee parantaa edelleen. Jokaiselle ikäihmiselle on taattava sellainen toimeentulo, joka mahdollistaa inhimillisen arjen ja huolenpidon. Kasvava palveluiden tarve ja niiden saanti ei saa olla riippuvainen ikäihmisen eläketuloista. Jokaiselle on taattava tarpeiden mukaiset ja oikea-aikaiset hoito-, hoiva-, asumis- ja kuntoutuspalvelut silloin kun niitä tarvitsee. Omaishoidon kehittämistä on jatkettava niin, että omainen saa tarpeeksi tukea ja riittävän taloudellisen korvauksen. Jokainen suomalainen on ansainnut hyvän elämän, jossa on turvallista ja arvokasta ikääntyä.
Eeva-Johanna Eloranta,
kansanedustaja, sd
