Kamera tarkastelee yläilmoista Aijalan vanhaa kaivosaluetta ja näyttää lounaissuomalaista maalaismaisemaa sellaisena kuin se viime vuonna oli. Metsää tai ainakin puita riittää, niiden välistä pilkistävät rakennukset, vaikka varsinaista vilinää ei erotukaan.
Kohta ääni alkaa kertoa, mistä on kyse: Aijalan kaivoksen ja sen lähellä sijainneen Metsämontun ympärille kasvaneesta kylästä, omavaraisesta yhteisöstä, kuin yhteiskunnasta yhteiskunnan sisällä.
Perniöläinen Hannu Brusila on ylpeä yhdeksännestä dokumenttielokuvastaan. Kipinä elokuvantekoon syttyi kansalaisopiston videotyöpajassa talvella 2017-2018 ja nyt maaliin saatettu Aijala-dokumenttielokuva on lähes puolentoista tunnin mittaisena selvästi massiivisin Brusilan tuotannoista. Aikaa sen valmiiksi saattaminen on vienyt puolisentoista vuotta.
Elokuva käynnistyy vuodesta 1948 ja päättyy tähän kevääseen. Tekemään Brusilan patisti hyvinkin henkilökohtainen ajatus.
–Tämä on samalla sukellus omaan lapsuuteen ja siihen valtavaan rakennemuutokseen, jonka Suomi kävi läpi. Suomen historia ja Aijalan historia käyvät ihan käsi kädessä, Brusila sanoo.
Brusila on syntynyt Hyvinkäällä, mutta sama muutos leikkasi läpi koko maan.
–Olen ihan työläisperheen lapsi, mutta niin vaan vanhemmat laittoivat minut oppikoulun ja se oli heiltä kaukonäköistä, Brusila kiittelee.
Sama kuullaan dokumentissa toiveena siitä, että lapset pääsisivät parempaan työhön kuin kaivokseen. Äänessä ovat tuolloin Rainer ja Annikki Johansson.
Brusila toteaa, että elokuva on kunnianosoitus niille ihmisille, jotka elivät läpi rakennemuutosten vuodet ja selvisivät.
–Rikastamon toiminta päättyi vuonna 1974, mutta elämä kylässä jatkui senkin jälkeen ja se on olennaista, Brusila virkkoo.
Aijala-dokumenttielokuvan ensi-illan esityspaikka tekee kunniaa aiheelle: se näytetään Kisko-päivän yhteydessä 9. heinäkuuta Kaukurin rukoushuoneessa. Ensi-ilta alkaa klo 16 ja tilaisuuteen on vapaa pääsy.
Lue koko juttu 30.6. painetusta ja digilehdestä!