Hamarijärven padon reunakivet ovat osin irti eivätkä patorakenteissa kasvavat puutkaan te padolle hyvää, sanoo erikoissuunnittelija Petri Loikkanen.
Vuodet tai oikeastaan vuosisadat näkyvät Hamarijärven padossa Kirjakkalassa.
–Näet, että tuossa on kivi pullahtanut padosta vähän ulospäin ja tässä me olemme tutkineet, minkä verran tulee läpisuontoa. Vesihän ei saisi järvestä päästä sisään rakenteisiin, sanoo Metsähallituksen erikoissuunnittelija Petri Loikkanen.
Pato on pitänyt järveä kurissa 1600-luvulta lähtien, mutta aika tekee tehtävänsä: nyt padon kunto halutaan selvittää perinpohjaisesti. Petri Loikkanen toteaa, että sortumavaaraa ei ole, mutta padon kunnosta halutaan varmuus.
Metsähallitus ottaa työn alle paitsi Hamarijärven padon, myös kaksi patoa Sahajärvellä. Ensin niiden rakenne ja kunto selvitetään ja tämän jälkeen tehdään päätökset mahdollisista korjaustöistä.
Loikkanen arvioi tässä vaiheessa hinnan nousevan miljoonaluokkaan, mutta kustannuksistakin voidaan tehdä tarkka arvio vasta, kun patojen kunnosta on tarkka tieto.
Kirjakkalankin pato on muinaismuistolain suojelema, ja tämä asettaa ehtonsa sille, miten patoon voi kajota. Petri Loikkanen toteaa, että yksi vaihtoehto voi olla uuden padon rakentaminen vanhan viereen varsinaiseksi vedenpidätysrakenteeksi. Tällöin vanha pato jäisi edelleen paikoilleen.
Tutkimustyöt patojen parissa alkavat vielä tänä syksynä. Jos ja kun korjaustöille on tarvetta, ne ovat vuorossa ehkä vuonna 2023. Maastossa tutkimustyöt näkyvät jo marraskuussa: Fleminginpadolle johtavaa polkua levennetään niin, että siitä pääsee kulkemaan myös kaivinkoneella. Samalla rakennetaan kulkuyhteys yli voimalaitokselle johtavan puron.
Koko juttupaketti 28.10. painetussa ja digilehdessä.
