Kansalaisaloitteessa työeläkeindeksin muuttamiseksi täydeksi ansioindeksiksi esitetään, että eläkkeet noudattaisivat kokonaan palkkojen kehitystä. Pitkään puhuttanut asia tulee käsitellä eduskunnassa nyt perusteellisesti ja selvittää mahdollisuudet sen toteuttamiseksi. Tulee silti muistaa, että aloite koskee vain työeläkkeitä eikä paranna kansaneläkettä tai takuueläkettä saavien tilannetta.
Kaikki sukupolvet saavat eläkettä maksujaan enemmän. 1940-luvulla syntyneet saavat elinaikanaan työeläkettä noin viisinkertaisesti maksuihinsa nähden, 1990-luvulla syntyneet kaksinkertaisen määrän. Työeläkemaksujen osuus oli 1970-luvulla noin 5 % palkasta, kun ne tänä päivänä ovat lähes 25 %. Työikäisiä oli 1960-luvulla kahdeksankertainen määrä eläkeikäisten määrään nähden, kun tänä päivänä työikäisiä on enää kolminkertainen määrä, tulevaisuudessa alle kaksi. Meidän lapsillamme ja heidän lapsillaan siis eläkevastuita riittää. On tärkeää, että eläkerahastot ovat silloin varmasti riittävät.
Aloitetta perustellaan sillä, että eläkerahastot olisivat ylirahastoineet tuleviin eläkevastuisiin nähden. Eläketurvakeskuksen ennusteet ovat viime vuosina perustuneet 3,5 % tuottoon, mutta rahastot ovat usein tuottaneet enemmän, vuonna 2015 peräti 5,2 %. Eläkerahastojen tuottojen taivaalla on kuitenkin tummia pilviä. Taloustieteilijät ennustavat, että matalien sijoitustuottojen aikakausi muuttuu pysyväksi. Eläkerahastot eivät ehkä kasvakaan odotetusti.
Rahastoja ei voi käyttää harkitsemattomasti, jottei käy niin, etteivät ne riitäkään eläkevastuisiin, vaan tulevia eläkkeitä joudutaan leikkaamaan tai eläkemaksuja reippaasti nostamaan. Rahastojen kasvua tulee seurata ja päätöksiä tehdä sen mukaan. Meidän tulee toimia oikeudenmukaisesti sekä nykyisten että tulevien eläkkeensaajien kannalta, jos rahastot tuottavatkin arvioitua enemmän. Muutetaanko eläkeindeksiä palkkapainotteisempaan suuntaan vai lasketaanko eläkemaksuja?
Eläkeläisköyhyys ja pienituloisuus ovat todellisia ongelmia, joihin on löydettävä ratkaisut. SDP haluaa laatia toimenpideohjelman eläkeläisköyhyyden vähentämiseksi ja eläkeläisten toimeentulon turvaamiseksi. Siinä tulee selvittää vaihtoehdot kansaneläkkeen tasokorotuksen tekemiseksi ja verotuksen kehittämiseksi sekä eläkkeensaajien asumistuen, palvelujen ja palvelumaksujen sekä lääkekorvausten vaikutus. Hallituksen olisi syytä aloittaa ohjelman laatiminen heti ja perua ikäihmisten toimeentuloa heikentävät päätöksensä. Jokainen ikäihminen on ansainnut säällisen toimeentulon, jossa raha riittää hyvin sekä ruokaan että lääkkeisiin.
Eeva-Johanna Eloranta
kansanedustaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen, sd